Vaihteet loppuvat kesken

[Juho S]

Hei pahoittelen jos kysyn tyhmiä, mutta kaipaan hieman vinkkejä.

21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
Muita vaihteita tarvitsen lähinnä kiihdytyksessä ja ylämäissä mutta
suurinta osaa vaihteista en tarvitse koskaan. Selkeästi olisi siis
tarvetta myös raskaammille vaihteille, jotta pääsisi kovempaa ja jalat
saisivat enemmän työtä. Onko tämä jotenkin yleistä, vai onko eri
pyörien välillä suuriakin eroja siinä, kuinka raskaalla vaihteella voi
ajaa? Vaikuttaako rengaskoko kuinka paljon vaihteiden raskauteen?
Nykyisessäni pyörässäni renkaat ovat 26 x 1.75 ja pyörä tuntuu
muutenkin vähän pieneltä. Olen vain 175 cm, mutta mulla on melko
suhteellisen pitkät jalat, jotka saattavat aiheuttaa ongelman.

Olen ajanut jonkin verran maantiepyörällä, mutta se ei sovellu mulle
sen takia, että ajan paljon myös hiekkateitä enkä kestä pitkään
matalaa ajoasentoa. Pyöräilen paljon ja lähinnä asvaltti/hiekkateitä,
joten mulle sopisi ilmeisesti parhaiten ihan tavallinen
retki/citypyörä? Jos jollakulla on hyviä pyörävinkkejä, otan ne
mielelläni vastaan.

Juho

[JK]

"Juho S" <***@cc.hut.fi> wrote in message
news:***@posting.google.com...
>Selkeästi olisi siis
> tarvetta myös raskaammille vaihteille, jotta pääsisi kovempaa ja jalat
> saisivat enemmän työtä.

Mikä sinulla on kadenssi? Kokeile pyörittää noin 100 kierrosta minuutissa
niin huomaat eron runttaamiseen.

[kikko]

Minua ainakin kiinnostaa mikä mahtaa olla nopeus kun vaihteet loppuu
kesken... ;)

[Hannu Koskenvaara]

Juho S wrote:

> saisivat enemmän työtä. Onko tämä jotenkin yleistä, vai onko eri
> pyörien välillä suuriakin eroja siinä, kuinka raskaalla vaihteella voi
> ajaa? Vaikuttaako rengaskoko kuinka paljon vaihteiden raskauteen?

Ei tuo mitään hirmu yleistä ole. Yleensä tuota valittavat ovat
jaloiltaan vahvoja ihmisiä joilla on puutteellinen pyöritystekniikka.

Vaihteen raskaus riippuu siitä matkasta, jonka takapyörän kehä kulkee
yhden kampikierroksen aikana. Se saadaan laskettua kaavasta
l=3.1416*eturattaan hampaat*pyörän halkaisija/takarattaan hampaat.
Pyörän koko siis vaikuttaa mutta se on noista se vaikein vaihdettava.
Rattaita on helpompi vaihtaa.

Ilmeisesti maastopyörässäsi on 11 hampainen pienin takaratas. Sitä
pienempiä ei taida olla, mutta jos se on jostain syystä joku 14 tai
vastaava, niin vaihda ensin pakka. Sitten vaihdat isoimman eturattaan
mahdollisimman isoon. 48 hampaisia saa ainakin. Ja ellei se riitä, niin
tuskin maantiepyörän 53 hampaisen virittäminen pyörääsi on hirmu
vaikeaa. Jos eri rattaiden kokoero tulee liialliseksi, etuvaihtajan
toiminta voi kylläkin häiriintyä. Mitenköhän maantiepyörän kammet
sopisivat maastopyörään?

Jos 53/11 välitys tuntuu liian kevyeltä, voimanosto voisi sopia
lajiksesi pyöräilyä paremmin. Ja jos vielä pyöritätkin tuolla
välityksellä sanotaan 90 rpm, käy näyttäytymässä kisoissa - pian saat
oman mekaanikon joka asentaa fillariisi sellaiset rattaat kuin haluat ja
lisäksi saat vielä palkkaakin ajamisesta. :-)


> Nykyisessäni pyörässäni renkaat ovat 26 x 1.75 ja pyörä tuntuu
> muutenkin vähän pieneltä. Olen vain 175 cm, mutta mulla on melko
> suhteellisen pitkät jalat, jotka saattavat aiheuttaa ongelman.

Ei kyse ole jalkojen pituudesta vaan voimasta ja ennen kaikkea
pyöritystottumuksista. Voimalla runttaaminen rasittaa suuresti polvia ja
pyöritystekniikan kehittäminen on yleensä paras neuvo tilanteessasi.
Mutta ellet halua sitä tehdä, kyllä fillariinkin saa sellaiset
välitykset, jotka riittävät vahvimmallekin härälle.


> retki/citypyörä? Jos jollakulla on hyviä pyörävinkkejä, otan ne
> mielelläni vastaan.

Ei itse pyörällä ole niin väliä välityksissä. Katsot vain, että siinä on
edessä isoimmassa rattaassa 48 piikkiä ja takana pienimmässä 11 tai 12,
niin luulisi riittävän.


Hannu Koskenvaara

[Jakke Jäyhä]

Juho S kirjoitti

> 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
> että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
> Muita vaihteita tarvitsen lähinnä kiihdytyksessä ja ylämäissä mutta
> suurinta osaa vaihteista en tarvitse koskaan. Selkeästi olisi siis
> tarvetta myös raskaammille vaihteille, jotta pääsisi kovempaa ja jalat
> saisivat enemmän työtä. Onko tämä jotenkin yleistä, vai onko eri
> pyörien välillä suuriakin eroja siinä, kuinka raskaalla vaihteella voi
> ajaa? Vaikuttaako rengaskoko kuinka paljon vaihteiden raskauteen?

Olettaen että maasturisi suurin välitys on varsin yleinen 44/11 voin
vain suositella liittymistä paikalliseen pyöräilyseuraan. Tuolla
välityksellä 110 rpm kampikierrosnopeudella kun pyörä liikahtaa
tunnissa noin 54 km. Ja verkkaisella 100 rpm pyöritykselläkin matkaa
taittuu tunnissa yli 49 km.

--
"Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

[Lj]

Olisiko heittää kaavaa tai nettisivua, josta noita nopeuksia voisi
laskeskella?

LJ

>
> Olettaen että maasturisi suurin välitys on varsin yleinen 44/11 voin
> vain suositella liittymistä paikalliseen pyöräilyseuraan. Tuolla
> välityksellä 110 rpm kampikierrosnopeudella kun pyörä liikahtaa
> tunnissa noin 54 km. Ja verkkaisella 100 rpm pyöritykselläkin matkaa
> taittuu tunnissa yli 49 km.
>
> --
> "Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

[Severi Salminen]

Lj wrote:
> Olisiko heittää kaavaa tai nettisivua, josta noita nopeuksia voisi
> laskeskella?

Yhdellä kampikierroksella (onko tuo oikea termi?) renkaat pyörähtävät
etuhampaat/takahampaat kierrosta, eli:

v = e/t * f * p

v = nopeus
e = eturattaan hampaiden lukumäärä
t = takarattaan hampaiden lukumäärä
f = polkemistaajuus
p = renkaan kehän pituus

Eli jos f = 110 rmp = 1,8 kierrosta/s, e = 44, t = 11, p = 2,15m, saadaan:

v = 44/11 * 1,8 /s *2,15m = 15,8 m/s = 57 km/h

Korjatkaa virheet...

Severi S.

[Jussi Mikkola]

Lj wrote:

> Olisiko heittää kaavaa tai nettisivua, josta noita nopeuksia voisi
> laskeskella?
>
> LJ
>
> >
> > Olettaen että maasturisi suurin välitys on varsin yleinen 44/11 voin
> > vain suositella liittymistä paikalliseen pyöräilyseuraan. Tuolla
> > välityksellä 110 rpm kampikierrosnopeudella kun pyörä liikahtaa
> > tunnissa noin 54 km. Ja verkkaisella 100 rpm pyöritykselläkin matkaa
> > taittuu tunnissa yli 49 km.
> >
> > --
> > "Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

http://www.sheldonbrown.com/gears/

T:
jom

[JSA]

"Juho S" <***@cc.hut.fi> wrote in message
news:***@posting.google.com...
> Hei pahoittelen jos kysyn tyhmiä, mutta kaipaan hieman vinkkejä.
>
> 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
> että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
> Muita vaihteita tarvitsen lähinnä kiihdytyksessä ja ylämäissä mutta
> suurinta osaa vaihteista en tarvitse koskaan. Selkeästi olisi siis
> tarvetta myös raskaammille vaihteille, jotta pääsisi kovempaa ja jalat
> saisivat enemmän työtä. Onko tämä jotenkin yleistä, vai onko eri
> pyörien välillä suuriakin eroja siinä, kuinka raskaalla vaihteella voi
> ajaa? Vaikuttaako rengaskoko kuinka paljon vaihteiden raskauteen?
> Nykyisessäni pyörässäni renkaat ovat 26 x 1.75 ja pyörä tuntuu
> muutenkin vähän pieneltä. Olen vain 175 cm, mutta mulla on melko
> suhteellisen pitkät jalat, jotka saattavat aiheuttaa ongelman.
>
> Olen ajanut jonkin verran maantiepyörällä, mutta se ei sovellu mulle
> sen takia, että ajan paljon myös hiekkateitä enkä kestä pitkään
> matalaa ajoasentoa. Pyöräilen paljon ja lähinnä asvaltti/hiekkateitä,
> joten mulle sopisi ilmeisesti parhaiten ihan tavallinen
> retki/citypyörä? Jos jollakulla on hyviä pyörävinkkejä, otan ne
> mielelläni vastaan.

Oletko varma että käytät edessä suurinta ratasta ja takana pienintä? :)

Suosittelen, kuten muutkin, pyörintänopeuden kasvattamista. Jos katsot
kilpapyöräilijöotä näet että pyhörintänopeus on niillä erittäin korkea, jopa
yli 100 kierrosta minuutissa. Pyöritä pyöritä, älä runttaa..

[Jukka]

***@cc.hut.fi (Juho S) wrote in message news:<***@posting.google.com>...
> Hei pahoittelen jos kysyn tyhmiä, mutta kaipaan hieman vinkkejä.
>
> 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
> että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
<snip>

Olet aika raaka jätkä polkemaan, mun maasturin välitykset riittää
pitkälle yli 50 km/h vauhtiin. Loiva alamäki + myötätuuliyhdistelmässä
olen ajanut 54 km/h, jos vetelet maasturilla sellaista vauhtia
jatkuvasti, niin unohda Poli ja rupea ammattilaiseksi, Ranskan
ympäriajoon et taida ehtiä enää (ja nnetaan nyt Armstrongille jotain
saumoja ottaa se kuudes voito:-) ) mutta MM-skaboihin ja Espanjan
ympäriajoon on vielä aikaa.

Mutta vakavammin:

> Jos jollakulla on hyviä pyörävinkkejä, otan ne
> mielelläni vastaan.

Kuis olisi satsaus lukkopolkimiin + pyöräilykenkiin ja sitten nostat
kierrosnopeuksia. Oletettavasti sulla on aika hidas pyöritys päällä
nyt, ei tee kovin hyvää polville. Mä yritän ainakin pitää pyörityksen
yli 80 rpm koko ajan, eihän se nyt kunnon kisakuskin tahtia ole, mutta
laiskan harrastelijan pyörityksenä menettelee. Jos sulla nyt on 44/11
maksimivaihde ja ajat 80 rpm, niin vauhti on jotain 38 km/h riippuen
renkaan todellisesta koosta, ja se on aika kovaa.

> Juho

Jukka

[Jukka]

***@cc.hut.fi (Juho S) wrote in message news:<***@posting.google.com>...
> Hei pahoittelen jos kysyn tyhmiä, mutta kaipaan hieman vinkkejä.
>
> 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
> että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
<snip>

Olet aika raaka jätkä polkemaan, mun maasturin välitykset riittää
pitkälle yli 50 km/h vauhtiin. Loiva alamäki + myötätuuliyhdistelmässä
olen ajanut 54 km/h, jos vetelet maasturilla sellaista vauhtia
jatkuvasti, niin unohda Poli ja rupea ammattilaiseksi, Ranskan
ympäriajoon et taida ehtiä enää (ja nnetaan nyt Armstrongille jotain
saumoja ottaa se kuudes voito:-) ) mutta MM-skaboihin ja Espanjan
ympäriajoon on vielä aikaa.

Mutta vakavammin:

> Jos jollakulla on hyviä pyörävinkkejä, otan ne
> mielelläni vastaan.

Kuis olisi satsaus lukkopolkimiin + pyöräilykenkiin ja sitten nostat
kierrosnopeuksia. Oletettavasti sulla on aika hidas pyöritys päällä
nyt, ei tee kovin hyvää polville. Mä yritän ainakin pitää pyörityksen
yli 80 rpm koko ajan, eihän se nyt kunnon kisakuskin tahtia ole, mutta
laiskan harrastelijan pyörityksenä menettelee. Jos sulla nyt on 44/11
maksimivaihde ja ajat 80 rpm, niin vauhti on jotain 38 km/h riippuen
renkaan todellisesta koosta, ja se on aika kovaa.

> Juho

Jukka

[Jukka]

Jaaha, taas näitä googlen tuplapostauksia, olis ne voineet laittaa
listautumisrahoja vähän toimivampiin koneisiinkin:-(.

Jukka

[Juho Sundquist]

Joo kiitoksia vastauksista. En ole tosiaan mikään härkä vaan kunto on ihan
normaali. En siis rupea nostelemaan painoja tai rupea ammattilaiseksi
ainakaan vielä tässä vaiheessa :)

Tuo nopeus, jossa "vaihteet loppuvat kesken" on noin 30 km/h. Nopeamminkin
PÄÄSEE, mutta se menee sellaiseksi älyttömäksi jalkojen rullaamiseksi, mikä
tuntuu ja näyttää tyhmältä. Ehkä tosiaan on niin, että mulla on väärä
tekniikka - en siis tykkää ajaa kovin suurilla kierrosnopeuksilla, vaan
haluan enemmän vastusta. Lukkopolkimet vois tosiaan olla hyvä idea. Voisiko
joku vielä selittää viesteissä esiin tulleet termit runttaus ja kadenssi?

Joo pitääpä tuolla laskukaavalla laskea, mikä on se kriittinen
kierrosnopeus, joka on vielä siedettävä. Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm, mutta
en ole varma onko se oikein.

Juho


"Jukka" <rttb-***@dea.spamcon.org> wrote in message
news:***@posting.google.com...
> ***@cc.hut.fi (Juho S) wrote in message
news:<***@posting.google.com>...
> > Hei pahoittelen jos kysyn tyhmiä, mutta kaipaan hieman vinkkejä.
> >
> > 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
> > että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
> <snip>
>
> Olet aika raaka jätkä polkemaan, mun maasturin välitykset riittää
> pitkälle yli 50 km/h vauhtiin. Loiva alamäki + myötätuuliyhdistelmässä
> olen ajanut 54 km/h, jos vetelet maasturilla sellaista vauhtia
> jatkuvasti, niin unohda Poli ja rupea ammattilaiseksi, Ranskan
> ympäriajoon et taida ehtiä enää (ja nnetaan nyt Armstrongille jotain
> saumoja ottaa se kuudes voito:-) ) mutta MM-skaboihin ja Espanjan
> ympäriajoon on vielä aikaa.
>
> Mutta vakavammin:
>
> > Jos jollakulla on hyviä pyörävinkkejä, otan ne
> > mielelläni vastaan.
>
> Kuis olisi satsaus lukkopolkimiin + pyöräilykenkiin ja sitten nostat
> kierrosnopeuksia. Oletettavasti sulla on aika hidas pyöritys päällä
> nyt, ei tee kovin hyvää polville. Mä yritän ainakin pitää pyörityksen
> yli 80 rpm koko ajan, eihän se nyt kunnon kisakuskin tahtia ole, mutta
> laiskan harrastelijan pyörityksenä menettelee. Jos sulla nyt on 44/11
> maksimivaihde ja ajat 80 rpm, niin vauhti on jotain 38 km/h riippuen
> renkaan todellisesta koosta, ja se on aika kovaa.
>
> > Juho
>
> Jukka

[Hannu Koskenvaara]

Juho Sundquist wrote:

> Voisiko
> joku vielä selittää viesteissä esiin tulleet termit runttaus ja kadenssi?

Kadenssi on polkimien pyöritysnopeus, joka ilmoitetaan yleensä
kierroksina minuutissa. Runttaus on ajamista pienellä kadenssilla,
tyyliin 50-80 rpm, ja suurta voimaa käyttäen.

> Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
> 1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm, mutta
> en ole varma onko se oikein.

Kyllä se varmaan parin prosentin tarkkuudella tuo on.


Hannu Koskenvaara

[JK]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message
news:casbcm$pdv$***@epityr.hut.fi...
> Tuo nopeus, jossa "vaihteet loppuvat kesken" on noin 30 km/h. Nopeamminkin
> PÄÄSEE, mutta se menee sellaiseksi älyttömäksi jalkojen rullaamiseksi,
mikä
> tuntuu ja näyttää tyhmältä.

Tuollainen hidas "runttaaminen" näyttää tyhmältä, ei se jos pyörittää. Ja
tuollaisella "runttaamisella" rikot polvesi (ehkä).

[Jakke Jäyhä]

Juho Sundquist kirjoitti

> Voisiko joku vielä selittää viesteissä esiin tulleet termit runttaus
> ja kadenssi?

Runttaaminen on juuri sitä mitä sinä harrastat eli ajamista isolla
vaihteella pienellä kadenssilla. 30 km/h suurimmalla vaihteella vastaa
noin 60 rpm kadenssia eli kampikierrosnopeutta ja tuolla rikkoo
taatusti polvensa ajan myötä jos ajaa muutakin kuin parin kilometrin
työmatkoja.

Sitäpaitsi se isolla vaihteella hitaasti polkeminen vasta hassun
näköistä onkin.

--
"Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

[O-V R:nen]

"Jakke Jäyhä" <***@luukku.com.np> writes:

> Sitäpaitsi se isolla vaihteella hitaasti polkeminen vasta hassun
> näköistä onkin.

Jaa, kyllä minusta ihan liian pienellä vaihteella ajaminen (kadenssi
>>120 rpm ja nopeus tasamaalla ~10 km/h) on vielä enemmän nimenomaan
hassun näköistä.

[Joakim Majander]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<casbcm$pdv$***@epityr.hut.fi>...

> Tuo nopeus, jossa "vaihteet loppuvat kesken" on noin 30 km/h. Nopeamminkin
> PÄÄSEE, mutta se menee sellaiseksi älyttömäksi jalkojen rullaamiseksi, mikä
> tuntuu ja näyttää tyhmältä. Ehkä tosiaan on niin, että mulla on väärä
> tekniikka - en siis tykkää ajaa kovin suurilla kierrosnopeuksilla, vaan
> haluan enemmän vastusta. Lukkopolkimet vois tosiaan olla hyvä idea. Voisiko
> joku vielä selittää viesteissä esiin tulleet termit runttaus ja kadenssi?

Tuossa 30 km/h pyöritysnopeus on vasta ~70 rpm. Itse en koskaan polje
noin hitaasti jyrkimpiä ylämäkiä lukuunottamatta (välitykset loppuu
kesken!). Lukkopolkimet ovat hyvät, mutta kyllä ilman niitäkin polkee
aivan mukavasti ainakin 100 rpm saakka. Itse käytän hyvin harvoin
maastopyörässä isointa eturatasta ja en juuri koskaan pienintä
takaratasta. Jos vauhtia on yli 40 km/h, en viitsi yleensä
maastopyörällä polkea lainkaan. Aika harva jaksaa pidempään polkea
edes 30 km/h maastopyörällä oli välitykset mitkä hyvänsä.


>
> Joo pitääpä tuolla laskukaavalla laskea, mikä on se kriittinen
> kierrosnopeus, joka on vielä siedettävä. Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
> 1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm, mutta
> en ole varma onko se oikein.

Normaali pyöritysnopeus on mielestäni 80-100 rpm. Lyhyissä ylämäissä
60 on vielä OK ja alamäissä voi hyvin polkea 120-140 rpm, jos haluaa
välttämättä päästä yli 60 km/h.

Mun maastopyörässä ympärysmitta on 2050 mm, mutta rengas on ehkä
leveämpi.


Joakim

[Juho S]

No niin, laskin hampaiden lukumäärän ja niitä on takana 14 kpl
(pienimillään) ja edessä 42 (suurimillaan). Jos nyt ratkaistaan
polkemistaajuus edellä olleesta kaavasta:

f = (v*t)/(e*p)

ja sijoitetaan v = 32 km/h, t/e = 1/3, p = 2,00 m (pyörän kehä) saan
tulokseksi f = 90 rpm. Eli eikös tuo ole jo ihan normaali
kierrostaajuus? Toisin sanoen suurimmalla vaihteella polkiessani 32
km/h nopeudella kierrostaajuus on peräti 90 rpm. Ei siis voi puhua
mistään runttauksesta ja toivottavasti nyt ymmärrätte paremmin
ongelmani :)

Onko ehdotuksia miten ongelman voisi ratkaista? Voiko hampaat vaihtaa
siten, että niiden suhde on isompi ja missä näin voi tehdä ja paljon
maksaa vai kannattaako ostaa uusi pyörä, jossa saa myös isommat
renkaat samalla (kaavan mukaanhan renkaiden ympärysmitta on suoraan
verrannollinen nopeuteen, kun kierrostaajuus pysyy samana).

Juho





> > Tuo nopeus, jossa "vaihteet loppuvat kesken" on noin 30 km/h. Nopeamminkin
> > PÄÄSEE, mutta se menee sellaiseksi älyttömäksi jalkojen rullaamiseksi, mikä
> > tuntuu ja näyttää tyhmältä. Ehkä tosiaan on niin, että mulla on väärä
> > tekniikka - en siis tykkää ajaa kovin suurilla kierrosnopeuksilla, vaan
> > haluan enemmän vastusta. Lukkopolkimet vois tosiaan olla hyvä idea. Voisiko
> > joku vielä selittää viesteissä esiin tulleet termit runttaus ja kadenssi?
>
> Tuossa 30 km/h pyöritysnopeus on vasta ~70 rpm. Itse en koskaan polje
> noin hitaasti jyrkimpiä ylämäkiä lukuunottamatta (välitykset loppuu
> kesken!). Lukkopolkimet ovat hyvät, mutta kyllä ilman niitäkin polkee
> aivan mukavasti ainakin 100 rpm saakka. Itse käytän hyvin harvoin
> maastopyörässä isointa eturatasta ja en juuri koskaan pienintä
> takaratasta. Jos vauhtia on yli 40 km/h, en viitsi yleensä
> maastopyörällä polkea lainkaan. Aika harva jaksaa pidempään polkea
> edes 30 km/h maastopyörällä oli välitykset mitkä hyvänsä.
>
>
> >
> > Joo pitääpä tuolla laskukaavalla laskea, mikä on se kriittinen
> > kierrosnopeus, joka on vielä siedettävä. Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
> > 1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm, mutta
> > en ole varma onko se oikein.
>
> Normaali pyöritysnopeus on mielestäni 80-100 rpm. Lyhyissä ylämäissä
> 60 on vielä OK ja alamäissä voi hyvin polkea 120-140 rpm, jos haluaa
> välttämättä päästä yli 60 km/h.
>
> Mun maastopyörässä ympärysmitta on 2050 mm, mutta rengas on ehkä
> leveämpi.
>
>
> Joakim

[Hannu Koskenvaara]

Juho S wrote:

> No niin, laskin hampaiden lukumäärän ja niitä on takana 14 kpl
> (pienimillään) ja edessä 42 (suurimillaan). Jos nyt ratkaistaan
> polkemistaajuus edellä olleesta kaavasta:

Ahaa, no nyt ymmärrän. Yleensä maastopyörissä on 42 piikkisen eturattaan
kanssa 11-30 pakka. Hommaa fillariisi pakka, jossa pienin ratas on 11,
niin saat yli 20 % lisävauhtia tuolla pyörityksellä. Tuollaisia pakkoja
on maantielle tarkoitettuja, joissa vaihteiden väli on tosi pieni, mutta
välitysalue kapea ja sitten tuo "normaali" 11-30 maastopakka, jossa
vaihteiden väli on isompi mutta välitysalue laajempi.



Hannu Koskenvaara

[Hannu Koskenvaara]

Juho S wrote:


> siten, että niiden suhde on isompi ja missä näin voi tehdä ja paljon
> maksaa vai kannattaako ostaa uusi pyörä, jossa saa myös isommat

Ai niin, tämä vielä. Jos fillarissasi on Shimanon osat, yksi esimerkki
on http://www.aggio.fi/, sieltä "Ketjut ja rataspakat", "Rataspakat 7v
Shimano-sopiva" ja 11-28 HG-50 pakka maksaa 24 E ja 11-28 HG-70 33 E.
Tuo kalliimpi voi olla vähän kestävämpi, mutta en tiedä onko se hintansa
väärtti. Jos viet kauppaan irroitetun takakiekon, korjaaja vaihtaa
pakkaa 3-5 minuuttia, joten työveloituskaan ei varmaan ole mahdoton, jos
teetät työn liikkeessä.

Tuo mainitsemani kauppa ei välttämättä ole mitenkään halvin, paras tai
omistuksessani, sillä vain on sopivan lyhyt osoite muistettavaksi ja
kirjoitettavaksi.

Hannu Koskenvaara

[Konstantin Shemyak]

In article <caushb$skk$***@epityr.hut.fi>, Hannu Koskenvaara wrote:

> Ai niin, tämä vielä. Jos fillarissasi on Shimanon osat, yksi esimerkki
> on http://www.aggio.fi/, sieltä "Ketjut ja rataspakat", "Rataspakat 7v
> Shimano-sopiva" ja 11-28 HG-50 pakka maksaa 24 E ja 11-28 HG-70 33 E.

Kannattaa varmistaa ennen ostoa, että pyörässä on nimenomaan rataspakka
eikä vapaaratas. 7-lehtinen 14-28 vapaaratas on yleinen.

- Konstantin

[Juho Sundquist]

> > Ai niin, tämä vielä. Jos fillarissasi on Shimanon osat, yksi esimerkki
> > on http://www.aggio.fi/, sieltä "Ketjut ja rataspakat", "Rataspakat 7v
> > Shimano-sopiva" ja 11-28 HG-50 pakka maksaa 24 E ja 11-28 HG-70 33 E.
> Kannattaa varmistaa ennen ostoa, että pyörässä on nimenomaan rataspakka
> eikä vapaaratas. 7-lehtinen 14-28 vapaaratas on yleinen.
>
> - Konstantin

Joo Shimanon osat on. Mistäs tuon näkee onko rataspakka vai vapaaratas?

Juho

[Konstantin Shemyak]

In article <cav7h0$53e$***@epityr.hut.fi>, Juho Sundquist wrote:
>> Kannattaa varmistaa ennen ostoa, että pyörässä on nimenomaan rataspakka
>> eikä vapaaratas. 7-lehtinen 14-28 vapaaratas on yleinen.
>
> Joo Shimanon osat on. Mistäs tuon näkee onko rataspakka vai vapaaratas?

http://sheldonbrown.com/free-k7.html

"freewheel" = vapaaratas, "cassette" = rataspakka. Osaako joku
sanoa, mikä olisi "freehub" suomeksi...

- Konstantin

[Juho Sundquist]

> Ai niin, tämä vielä. Jos fillarissasi on Shimanon osat, yksi esimerkki
> on http://www.aggio.fi/, sieltä "Ketjut ja rataspakat", "Rataspakat 7v
> Shimano-sopiva" ja 11-28 HG-50 pakka maksaa 24 E ja 11-28 HG-70 33 E.
> Tuo kalliimpi voi olla vähän kestävämpi, mutta en tiedä onko se hintansa
> väärtti. Jos viet kauppaan irroitetun takakiekon, korjaaja vaihtaa
> pakkaa 3-5 minuuttia, joten työveloituskaan ei varmaan ole mahdoton, jos
> teetät työn liikkeessä.

Joo, taitaa olla fiksuinta vaihdattaa pakka. Kannattaako samalla vaihtaa
eteen esim. 44 tai 48 hampainen? Onko sillä merkitystä, että takapakka ja
etupakka ovat "eri paria"?

Voiko pakan vaihtamisesta seurata jotain ongelmia esim. ketjujen hyppimistä
tms. vai onko tuo ihan riskitön operaatio?

Juho

[Jakke Palonen]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message
news:cb189i$206$***@epityr.hut.fi...
>
> Joo, taitaa olla fiksuinta vaihdattaa pakka. Kannattaako samalla vaihtaa
> eteen esim. 44 tai 48 hampainen? Onko sillä merkitystä, että takapakka ja
> etupakka ovat "eri paria"?
>

> Voiko pakan vaihtamisesta seurata jotain ongelmia esim. ketjujen
hyppimistä
> tms. vai onko tuo ihan riskitön operaatio?
>
> Juho
>

Eri paria?? En tiedä mitä tarkoitat tuolla, mutta takapakan vaihdon
yhteydessä kuuluu vaihtaa myös ketjut uusiin. Eturattaita saattaa joutua
uusimaan samalla kertaa mikäli ovat sen verran kuluneet, että uusi ketju
hyppii rattailla. Ketjuja kannattaa ostaa ainakin kahdet ja käyttää niitä
vuorotellen tietyn kilometrimäärän välein (esim. 500 - 1000 km). Näin pakka
kestää pidempään.
En kyllä itse laittaisi 44 isompaa ratasta eteen maastopyörään. 44-11
välityksellä pääsee kohtuullisellakin kadenssilla ihan hillitöntä vauhtia...

-- Jakke

[Juho Sundquist]

> Eri paria?? En tiedä mitä tarkoitat tuolla, mutta takapakan vaihdon
> yhteydessä kuuluu vaihtaa myös ketjut uusiin.

Tarkoitin siis, että standardin mukaisia välityksiä on 44/11 ja 42/14
(minulla). Sen sijaan 42/11 ei taida olla standardin mukainen, mutta onko
tuolla väliä.

Soitin pyöräliikkeeseen ja väittivät, että pakassa on 12 hammasta
pienimillään. Näitä 11 hampaisia ei kuulemma saa juuri enää mistään.

Juho

[Juho Huttunen]

> Soitin pyöräliikkeeseen ja väittivät, että pakassa on 12 hammasta
> pienimillään. Näitä 11 hampaisia ei kuulemma saa juuri enää mistään.

Pätee varmaan lähinnä juuri seiskapakkoihin. Maastureiden ysipakkoja ei juuri
muulla kuin 11 alkavalla saakaan. Netistä pikavilkaisulla näytti löytyvän esimerkiksi
Tiagran (Shimanon edullisen tason maantieosasarja) pakkaa seiskana 11-24.
Tuollainenkin kävisi maantieajoon ihan mukavasti. Kannattaa siis soittaa vielä
johonkin toiseenkin liikkeeseen.

[Juho Sundquist]

> > Soitin pyöräliikkeeseen ja väittivät, että pakassa on 12 hammasta
> > pienimillään. Näitä 11 hampaisia ei kuulemma saa juuri enää mistään.
>
> Pätee varmaan lähinnä juuri seiskapakkoihin. Maastureiden ysipakkoja ei
juuri
> muulla kuin 11 alkavalla saakaan. Netistä pikavilkaisulla näytti löytyvän
esimerkiksi
> Tiagran (Shimanon edullisen tason maantieosasarja) pakkaa seiskana 11-24.
> Tuollainenkin kävisi maantieajoon ihan mukavasti. Kannattaa siis soittaa
vielä
> johonkin toiseenkin liikkeeseen.

Asiat mutkistuivat entisestään. Vein pyörän liikeeseen ja myyjä katsoi
takapakkaa ja totesi sen olevan kierreratas, ei siis kasetti (ilmeisesti
sama asia, jonka Konstantin Shemyak mainitsi tässä ketjussa - rataspakka tai
vapaaratas). No, tätä mallia heillä ei ollut kuin 14-hampaisella
välityksellä, mikä ei auttanut tilannettani yhtään. Joudunko siis
luovuttamaan vai löytyisikö jostain noita vapaarattaita suuremmalla
välityksellä? Mistä liikkeestä kannattaa kysyä?

Juho

[JK]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message
news:cbc3ao$dj4$***@epityr.hut.fi...
>Joudunko siis
> luovuttamaan vai löytyisikö jostain noita vapaarattaita suuremmalla
> välityksellä? Mistä liikkeestä kannattaa kysyä?

Tai jos ihan oikeasti opettelisit polkemaan sitä pyörääsi? Varmaan helpoin
ratkaisu.

[Juho Sundquist]

> >Joudunko siis
> > luovuttamaan vai löytyisikö jostain noita vapaarattaita suuremmalla
> > välityksellä? Mistä liikkeestä kannattaa kysyä?
>
> Tai jos ihan oikeasti opettelisit polkemaan sitä pyörääsi? Varmaan helpoin
> ratkaisu.

Tässä vastauksessasi ei ollut kyllä yhtään informaatioarvoa. Aika moni tässä
ketjussa on ymmärtänyt ongelmani välityksien puutteen suhteen, ja kaipaisin
kunnon neuvoja enkä piruilua.

Juho

[Hannu Koskenvaara]

Juho Sundquist wrote:


> vapaaratas). No, tätä mallia heillä ei ollut kuin 14-hampaisella
> välityksellä, mikä ei auttanut tilannettani yhtään. Joudunko siis
> luovuttamaan vai löytyisikö jostain noita vapaarattaita suuremmalla
> välityksellä? Mistä liikkeestä kannattaa kysyä?

En tiedä vapaartattaista, mutta itse perehtyisin seuraavaksi
mahdollisuuteen vaihtaa isompi eturatas. Sinullahan oli 44-hampainen,
joten 48- tai sitten ihan maantiepyörän 53-hampainen voisi olla
harkinnan arvoinen. Jälkimmäisen asennus ja sen jälkeinen vaihteiston
säätö voi kylläkin vaatia hieman luovuutta, jos ei pulttijaot mene tasan.


Hannu Koskenvaara

[Joakim Majander]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<cb189i$206$***@epityr.hut.fi>...
> Joo, taitaa olla fiksuinta vaihdattaa pakka. Kannattaako samalla vaihtaa
> eteen esim. 44 tai 48 hampainen? Onko sillä merkitystä, että takapakka ja
> etupakka ovat "eri paria"?

Eturattaat ja takapakka eivät ole mitenkään paria. Ketju kannattaa
(~pitää) tosiaan vaihtaa, mutta eturattaita ei ole syytä vaihtaa.
48-hampainen voi tuottaa jo ongelmia vaihtajalle ja 44-hampainen taas
on niin lähellä 42-hampaista, että tuskin huomaat eroa.

Kokonaisuudessa olen edelleen sitä mieltä, että todellista ongelmaa
tuskin nykyisillä välityksillä on. Niillä pääsee tarvittaessa hyvin 35
km/h, joka on todella kova vauhti millä tahansa pyörällä, varsinkin
maastopyörällä.

>
> Voiko pakan vaihtamisesta seurata jotain ongelmia esim. ketjujen hyppimistä
> tms. vai onko tuo ihan riskitön operaatio?

Jos et vaihda ketjua, seurauksena voi olla pakan turhan nopea
kuluminen. Muita ongelmia en keksi.

Joakim

[Juho Sundquist]

> Kokonaisuudessa olen edelleen sitä mieltä, että todellista ongelmaa
> tuskin nykyisillä välityksillä on. Niillä pääsee tarvittaessa hyvin 35
> km/h, joka on todella kova vauhti millä tahansa pyörällä, varsinkin
> maastopyörällä.

Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?

Juho

[Jussi Lind]

Juho Sundquist wrote:

>> Kokonaisuudessa olen edelleen sitä mieltä, että todellista ongelmaa
>> tuskin nykyisillä välityksillä on. Niillä pääsee tarvittaessa hyvin 35
>> km/h, joka on todella kova vauhti millä tahansa pyörällä, varsinkin
>> maastopyörällä.
>
> Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä

Mitä helvettiä? Tänään "spurttasin" maastopyörällä loivaan alamäkeen varmaan
noin 50 km/h 42-11 välityksellä ja jo on perkele jos ei riitä kun alkaa
käymään jo vaaralliseksi lenkkipoluilla. Kun alla on oikeat renkaat niin
kyllä sitä tulee mikä tahansa hybridicityrimpula selkä edellä vastaan.
Lopetetaan jo tämä paskanjauhanta riittämättömistä väleistä,
ammattilaisilla on samat välitykset ja ne veivaa 35 km/h yhdellä jalalla.


--
-lind-jii

http://www.debian.org
http://www.iki.fi/jussi.lind

[Jukka]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<cb4t47$hra$***@epityr.hut.fi>...
<snip>
>
> Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
> pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
> laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?

Miksi pitää jättää maantiepyörät pois laskuista? Jos siis haluat ajaa
kovaa maantiellä, niin tuntuu aika hassulta jättää pois fillarit,
jotka on nimenomaan tarkoitettu kovaan maantieajoon.

Yleensä nuo 7-pykäläisellä kappavaihteella varustetut pyörät taitavat
olla lähinnä cityajoon tarkoitettuja, eli ei mitään vauhti-ihmeitä
nekään. Mutta jos kaipaat fillariisi lisää vauhtia, niin heitä alle
aluksi vaikka 32 mm pienikuvioiset kumit ja lisää siihen aerotanko,
lienee edullisin tapa saada maastopyörään lisää vauhtia. (ja sitten
tietysti sitä reipasta pyöritystä.)

Mutta käyppä vaikka vetäisemässä lenkki Vihdintien ja Kehä III:n
risteyksestä Bodomjärven ympäri ja takaisin. Siinä voi pitää aika
hyvää vauhtia lähes koko matkan, muutamat risteykset ja
rullaluistinsauvailijoiden väistely vähän hidastaa mutta niiden
jälkeenhän voi aina ottaa sen spurtin. Jos keskinopeus on yli 30 km/h,
niin en lähde sun kanssa lenkille, en pysy kyydissä edes kilpurilla.

> Juho

Jukka

[Hannu Koskenvaara]

Juho Sundquist wrote:

> Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
> pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
> laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?

Ei 7-vaihteinen ainakaan sen parempi ole kuin maastopyörä. No, jos ei
maantiepyörä, joka tosiaan on selkeästi paras pyörätyyppi nopeaan ajoon
tiellä, käy, niin sitten suosittelen hybridiä, johon vaihdat
maantiepyörän sarvet ja halauamasi välitykset. Hybridiin saat lokasuojat
ja tavaratelineet, joiden puute arvatakseni sulkee pois maantiepyörät,
ja kippurasarvilla siitä saa ajoasennoltaan maantiepyörää vastaavan.


Hannu Koskenvaara

[Juhani Simola]

Hannu Koskenvaara <***@netscape.net> writes:

> maantiepyörä, joka tosiaan on selkeästi paras pyörätyyppi nopeaan
> ajoon tiellä, käy, niin sitten suosittelen hybridiä, johon vaihdat
> maantiepyörän sarvet ja halauamasi välitykset. Hybridiin saat

Minä tein juuri noin armottoman suoraan tankoon kyllästymisen
seurauksena. Operaatio oli kyllä suhteellisen helppo lukuunottamatta
vaihdevipujen valintaa ja kuukausia kestänyttä säätöä postimyynti-
firman kanssa. Sen sijaan lopputuloksen hinta oli aika kova vaikka
työtunneille ei laskisikaan arvoa. Samalla hinnalla olisi saanut hyvin
alunperin käyräsarviseksi rakennetun cyclocrosspyörän.

Suureen osaan cyclocrosspyöristä saa vielä kiinni ne lokasuojat ja
tavaratelineen, nastarenkaatkin mahtuvat.

Juhani

[Janne Ronkonen]

On Mon, 21 Jun 2004 09:20:57 +0300, Hannu Koskenvaara <***@netscape.net> wrote:
> Juho Sundquist wrote:
>
> > Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> > Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
> > pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
> > laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?
>
> Ei 7-vaihteinen ainakaan sen parempi ole kuin maastopyörä. No, jos ei
> maantiepyörä, joka tosiaan on selkeästi paras pyörätyyppi nopeaan ajoon
> tiellä, käy, niin sitten suosittelen hybridiä, johon vaihdat
> maantiepyörän sarvet ja halauamasi välitykset. Hybridiin saat lokasuojat
> ja tavaratelineet, joiden puute arvatakseni sulkee pois maantiepyörät,
> ja kippurasarvilla siitä saa ajoasennoltaan maantiepyörää vastaavan.

Kuten Juhani jo sanoikin, miksi ihmeessä ostaa hybridi ja muuttaa se
cyclocrossariksi kun valmiinakin saa? Tulee monta hankalaa kohtaa:
-rungon mitoitus: hybridin vaakaputki vastaavan kokoista cc:tä pitempi
-jarrukahvat: cc:hen tarvitsee maantiekahvat, jotka maksavat rahaa
-jarrut: hybridissä on v-jarrut, eivät toimi maantiekahvoilla hyvin
-stemmi: hybridissä ja maantiepyörässä tangon halkaisija on eri

JR

[Ilari]

Janne Ronkonen wrote:
> -jarrut: hybridissä on v-jarrut, eivät toimi maantiekahvoilla hyvin

Miksei muka?
V-jarrut vaativat pidemmän liikkeen?

[Antti Salonen]

Ilari <***@mbnet.fi.invalid> wrote:

> V-jarrut vaativat pidemmän liikkeen?

Juuri näin, kun taas perinteiset cantilever-jarrut ja maantiejarrut
haluavat että vaijeria vedetään vähemmän. Voi V-jarrujakin
periaatteessaa varmaan käyttää maantiekahvojen kanssa, mutta silloin
jarrupalat lienee pakko säätää hyvin lähelle vannetta ja jarrut ovat
varmaan turhan herkät? Ei ole myöskään mitään syytä käyttää tälläistä
yhdistelmää, sillä aika kohtuuhintaan saa V-jarrut korvattua sellaisilla
jarruilla jotka on suunniteltu lyhyemmälle vedolle (Avid Shorty, Tektro
Mini-V, Shimanon cantileverit, jne).

Minulla on cyclocross-rungosta rakennettu maantiesinkula jossa on
V-jarrut, mutta kahvoina ovat Dia-Compen juuri V-jarruille suunnitellut
maantiekahvat. Pikaisesti mitattuna jarruvaijerin pää on niissä kiinni
vivussa noin 35 milliä vivun nivelen yläpuolella, kun Campagnolon
maantiekahvassa tämä etäisyys on vain noin 20 milliä, eli Dia Compen
kahva vetää vaijeria selvästi enemmän. Tässä on vielä kuva:

http://www.pp.fishpool.fi/~as/pics/misc/crosscheck2.jpg

-as

[Hannu Koskenvaara]

Janne Ronkonen wrote:


> Kuten Juhani jo sanoikin, miksi ihmeessä ostaa hybridi ja muuttaa se
> cyclocrossariksi kun valmiinakin saa? Tulee monta hankalaa kohtaa:

Varmaan siksi, että ensinnäkin olen kuvitellut cyclocross-fillareita
kalliiksi kilpavehkeiksi ja toiseksi oletan liian helposti ihmsiillä
olevan itseni kaltaisen virittelytaipumuksen. :-) Eli unohtakaa tuo
minun neuvoni.


Hannu Koskenvaara

[Juho Sundquist]

> > Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> > Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
> > pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
> > laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?
>
> Ei 7-vaihteinen ainakaan sen parempi ole kuin maastopyörä. No, jos ei
> maantiepyörä, joka tosiaan on selkeästi paras pyörätyyppi nopeaan ajoon
> tiellä, käy, niin sitten suosittelen hybridiä, johon vaihdat
> maantiepyörän sarvet ja halauamasi välitykset. Hybridiin saat lokasuojat
> ja tavaratelineet, joiden puute arvatakseni sulkee pois maantiepyörät,
> ja kippurasarvilla siitä saa ajoasennoltaan maantiepyörää vastaavan.

Vastasin tähän jo toisaalla tässä ketjussa, mutta siis 10v vanhalla
7-vaihteisella Nopsa Monterralla saan usein vauhdikkaamat kyydit kuin
maastopyörällä eikä edes jalat tule kipeäksi. Kaipa kyse on siitä, että
kaikki pyörät eivät sovi kaikille tai sitten tuo Nopsa on yksinkertaisesti
laadukkaampi.

Hybridi tosiaan lienee paras vaihtoehto.

Juho

[Joakim Majander]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<cb4t47$hra$***@epityr.hut.fi>...
> > Kokonaisuudessa olen edelleen sitä mieltä, että todellista ongelmaa
> > tuskin nykyisillä välityksillä on. Niillä pääsee tarvittaessa hyvin 35
> > km/h, joka on todella kova vauhti millä tahansa pyörällä, varsinkin
> > maastopyörällä.
>
> Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
> pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
> laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?
>
> Juho

Asiasta on ehkä turha pidempään kinastella, mutta kerron nyt vielä
omista kokemuksistani. Tänään tulin töihin 19 km matkan Matinkylästä
Myyrmäkeen kilpapyörällä ajassa 39:30 (kaikkine hidastuksineen) eli
28,9 km/h keskinopeutta. Suurin nopeus lenkillä oli 43 km/h ja yhdessä
kohtaa poljin 1,5 km 35-37 km/h. Kaikki tasaiset kohdat menivät 30-35
km/h vauhtia. Koko matkan käytössä oli pienempi 42-hampainen eturatas
ja takarattaalta käytin 5:ttä suurinta ratasta eli 15-21-hampaisia
(suurin osa matkasta 15 tai 16). Tuo 37 km/h oli siinä rajalla, että
harkitsin isommalle eturattaalle (48) siirtymistä. 43 km/h tuli taas
alamäessä, jossa ei montaa polkaisua ehtinyt ottaa. Toisaalta vauhdin
laskiessa 30-32 km/h tasolle polkeminen 42/15 välityksellä alkoi
tuntua runttaamiselta ja vaihdoin pienemmälle.

Pyöräni renkaanympärys on 2,08 m, joten suurin käyttämäni 42/15
välitys on hiukan pienempi kuin sinun 42/14 2,02 m renkaalla.

Omaan maastopyörääni vaihdoin 11-30 pakan tilalle 13-27 pakan, koska
siinä on pienemmät ratasvälit ja 11-, 12- ja 30-hampaiset olivat
minulle täysin turhia.

Aivan varmasti voit ottaa 40 km/h spurtteja nykyisillä välityksillä.
Jos poljet 40 km/h maastopyörällä (= ei aika-ajatankoa,
nappularenkaat) välityksistä riippumatta yli kilometrin ilman alamäkeä
tai myötätuulta, nostan sinulle hattua ja ihailen kovaa kuntoasi.
Normaalikokoiselta se vaatii ~500 W tehoa, johon pystyvät vain
huippuammattilaiset hiukankaan pidemmän aikaa
(http://w3.iac.net/~curta/bp/velocityMetric/velocity.html).

Jos haluat ajaa kovaa, on maantiepyörä ainoa vaihtoehto! Miksi
ihmeessä se pitää jättää pois laskuista? Itse olen ajellut kohta 30
vuotta kilpapyörällä niin koulu- ja työmatkat kuin huviajelut.
Maastopyörällä tai retkipyörällä (=hybridi) ajo on yhtä "tuskaa", kun
on hyvään tottunut.

Joakim

[Henrik Ahlgren]

Juho Sundquist wrote:

> Noh, mulle ei 35 km/h riitä. Välillä on kiva ottaa nopeampia spurtteja.
> Maastopyörän ongelmana on tosiaan alhaiset nopeudet. Mikäs olisi hyvä
> pyörämalli, jos haluaa ajaa kovaa, jos maantiepyörät jätetään pois
> laskuista? Olisko 7-vaihteinen city-pyörä hyvä?

Unohda hetkeksi ennakkoluulosi ja käy koeajamassa maantiepyörää.
Ihmettelen, jos sen jälkeen haluat palata maasto-, city-, hybridi- tai
muihin traktoria muistuttaviin fillareihin maantietajossa. 35 km/h
nopeus tasamaalla maantiepyörällä on melko kevyttä pyöritystä, ja koska
kuntosi ilmeisesti on huomattavan hyvä, niin 50 km/h ylittäminenkään ei
pitäisi olla mikään ongelma.

Hienoja maantiepyöriä näkyy jonkun verran käytettyjen markkinoillakin ja
hinnat eivät yleensä ole pahoja ja noita pyöriä on yleensä pidetty
hyvin, joten vanhakin pyörä voi olla mainiossa kunnossa.

[Juho Sundquist]

> Unohda hetkeksi ennakkoluulosi ja käy koeajamassa maantiepyörää.
> Ihmettelen, jos sen jälkeen haluat palata maasto-, city-, hybridi- tai
> muihin traktoria muistuttaviin fillareihin maantietajossa. 35 km/h
> nopeus tasamaalla maantiepyörällä on melko kevyttä pyöritystä, ja koska
> kuntosi ilmeisesti on huomattavan hyvä, niin 50 km/h ylittäminenkään ei
> pitäisi olla mikään ongelma.
>
> Hienoja maantiepyöriä näkyy jonkun verran käytettyjen markkinoillakin ja
> hinnat eivät yleensä ole pahoja ja noita pyöriä on yleensä pidetty
> hyvin, joten vanhakin pyörä voi olla mainiossa kunnossa.

Joo, siis nuorempana ostin sellaisen "harrastaja-kilpapyörän" (eikös
kilpapyörä ja maantiepyörä ole lähes sama asia) ja eipä sillä tullut paljon
ajettua. Kaikki tien epätasaisuudet välittyivät turhan tehokkaasti kroppaan
saati että olisi pystynyt ajamaan hiekkatiellä. Matala ajoasento alkoi
särkeä selkää parin minuutin ajon jälkeen. Korkeampi ajoasento taas ei
tuntunut yhtään sen nopeammalta kuin tavallisella fillarilla. Voi tosin
olla, että pyörä oli huono (maksoi noin 200 euroa liikkeessä) mutta huonot
fiilikset maantiepyöräilystä jäi.

Juho

[Joose]

> Joo, siis nuorempana ostin sellaisen "harrastaja-kilpapyörän" (eikös
> kilpapyörä ja maantiepyörä ole lähes sama asia) ja eipä sillä tullut paljon
> ajettua. Kaikki tien epätasaisuudet välittyivät turhan tehokkaasti kroppaan
> saati että olisi pystynyt ajamaan hiekkatiellä. Matala ajoasento alkoi
> särkeä selkää parin minuutin ajon jälkeen. Korkeampi ajoasento taas ei
> tuntunut yhtään sen nopeammalta kuin tavallisella fillarilla. Voi tosin
> olla, että pyörä oli huono (maksoi noin 200 euroa liikkeessä) mutta huonot
> fiilikset maantiepyöräilystä jäi.
>
> Juho

Koitapa kunnon vehkeellä uudemman kerran, en usko että 200 egen pyörällä
tulee kuin vihaiseksi!

Kyllä sen nopeampi pitäisi olla vaikka ajaisitkin hieman pystymmässä.
Ainakin vierintävastuksen luulisi olevan paljon pienempi kuin
perus-maastopyörässä. Paino sitten vaikuttaa jo enemmän, ylämäet menevät
kevyellä maantiepyörällä kuin lentäen verrattuna (slicsitettyyn)
maastopyörään. Soratielle maantiepyörällä on turha mennä (ellet ole
masokisti), mutta hiekkaa (ja huonokuntoista asfalttia) varten onkin se
maastopyörä.

Selän kipeytymiseen autta pikku reeni...

-Joose

[Janne Ronkonen]

Paino sitten vaikuttaa jo enemmän, ylämäet menevät
> kevyellä maantiepyörällä kuin lentäen verrattuna (slicsitettyyn)
> maastopyörään. Soratielle maantiepyörällä on turha mennä (ellet ole
> masokisti), mutta hiekkaa (ja huonokuntoista asfalttia) varten onkin se
> maastopyörä.

> Selän kipeytymiseen autta pikku reeni...

Ei se pyörän paino nyt paljoa ylämäessäkään vaikuta kun erot ovat parin kilon luokkaa
saman tasoista maasto- ja maantiepyörää vertaillessa.

Ja hyväkuntoiset soratiethän ovat monesti herkkua ajaa maantiepyörällä, löytyy usein
tiukempia mutkia kuin asvalttiteiltä ;)

Selästä sen verran että tosiaan venyttely ja voimaharjoittelu auttavat, mutta ei kannata
yrittää silti mahdottoman matalaa asentoakaan.

JR

[Antti Salonen]

Joose <***@ole.osoitetta> wrote:

> Soratielle maantiepyörällä on turha mennä (ellet ole
> masokisti), mutta hiekkaa (ja huonokuntoista asfalttia) varten onkin se
> maastopyörä.

En ole huomannut mitään erityistä syytä olla ajamatta sorateillä
maantiepyörällä. Viimeksi eilen tuli ajettua jossain Siuntiossa viiden
kilometrin pätkä, eikä se nyt mitään kärsimystä ollut ollenkaan.
Pahimmat kuopat kannattaa väistää ja jos näyttää että väistöliike ei
onnistu, nostaa ainakin paino pois satulasta. Ajotekniikassa on jotain
vikaa, jos jokainen tärähdys tulee suoraan luihin ja ytimiin. Moni
suomalainen hiekkatie on niin sileä, että vierintävastuskin on matalampi
kuin huonolla asfaltilla.

-as

[Joose]

Antti Salonen wrote:

> Joose <***@ole.osoitetta> wrote:
>
>
>>Soratielle maantiepyörällä on turha mennä (ellet ole
>>masokisti), mutta hiekkaa (ja huonokuntoista asfalttia) varten onkin se
>>maastopyörä.
>
>
> En ole huomannut mitään erityistä syytä olla ajamatta sorateillä
> maantiepyörällä. Viimeksi eilen tuli ajettua jossain Siuntiossa viiden
> kilometrin pätkä, eikä se nyt mitään kärsimystä ollut ollenkaan.
> Pahimmat kuopat kannattaa väistää ja jos näyttää että väistöliike ei
> onnistu, nostaa ainakin paino pois satulasta. Ajotekniikassa on jotain
> vikaa, jos jokainen tärähdys tulee suoraan luihin ja ytimiin. Moni
> suomalainen hiekkatie on niin sileä, että vierintävastuskin on matalampi
> kuin huonolla asfaltilla.
>
> -as
>

Hyväkuntoinen, kova soratie toki on ihan ok ajaa... valitettavasti
joukkoon mahtuu myös pehmeitä, karkeasoraisia, kuoppaisia ja erittäin
kuoppaisia teitä. En minä itseäni sääli vaan pyörää... =)

En näe mitään syytä ehdointahdoin lähteä lenkille maantiepyörällä jos
aikeena on kierrellä sorareittejä. Mietin lenkin yleensä valmiiksi
kotona, otan maatiepyörän jos aikeena on ajaa nopeavauhtinen
asfalttilenkki. Jos matkalle sattuu pidempiä sorapätkiä (tai
kaupunkiajoa, metsäpolkuja, todella huonoa asfalttia tai haluan ajaa
rauhallisemmin) otan hybridin kun sellainen kerran on. Itselleni
maantiepyöräily on nautiskelua jota en halua röykkypätkillä pilata... ;)

-Joose

[Joakim Majander]

Joose <***@ole.osoitetta> wrote in message news:<cb77eh$l67$***@epityr.hut.fi>...

> Koitapa kunnon vehkeellä uudemman kerran, en usko että 200 egen pyörällä
> tulee kuin vihaiseksi!

Totta! Uutena ei alkuunkaan kelvollista maantiepyörää ole tuolla
hinnalla saanut sitten 80-luvun alun. Nykyään ei alle 1000 € (OVH)
maantiepyörää juuri kannata miettiä. Sen sijaan 100-200 €:lla voi
hyvinkin nyt löytää erinomaisen 80-luvun maantiepyörän, jolla ajaa
vielä pitkälle.

>
> Kyllä sen nopeampi pitäisi olla vaikka ajaisitkin hieman pystymmässä.
> Ainakin vierintävastuksen luulisi olevan paljon pienempi kuin
> perus-maastopyörässä.

Vierintävastuksessa on todella merkittävä ero ja vierintävastus on
monien luuloista huolimatta varsin merkittävä vastuskomponentti
käytännön nopeuksilla (alle 40 km/h). Jollain slickseillä voi myös
merkittävästi alentaa maastopyörän vierintävastusta, mutta eroa jää
kuitenkin yleensä vielä aika paljon oikean maantiepyörän hyviin
renkaisiin.

> Paino sitten vaikuttaa jo enemmän, ylämäet menevät
> kevyellä maantiepyörällä kuin lentäen verrattuna (slicsitettyyn)
> maastopyörään.

Paino on täysin ylikorostettu tekijä. Kevyt pyörä tuntuu mukavalta,
mutta vaikutus suorituskykyyn on mitätön (todella jyrkässä ylämäessä 1
kg ~ 1 % nopeampi, tasaisella 1 kg ~ 0,1 % nopeampi). Keskimäärin
saattaa 5 kg kevyempi pyörä olla ehkä jopa 0,2 km/h nopeampi! 5 kg ero
on jo valtava (ultrakevyt 3 k€ kilpapyörä ~8 kg, halpismaastopyörä ~13
kg).

> Soratielle maantiepyörällä on turha mennä (ellet ole
> masokisti), mutta hiekkaa (ja huonokuntoista asfalttia) varten onkin se
> maastopyörä.

Maantiepyörän "ajoreviiri" ei ole lainkaan niin rajoitettu kuin
luullaan!

Jos soratiellä tarkoitetaan tietä, joka on tehty sellaisista ~10 mm
kivistä, ainakin itse ajan siinä paljon mielummin kilpapyörällä. Jos
puhutaan 50 mm kivistä, tilanne voi olla toinen.

Hiekkatiellä, mukulakivillä, hyväkuntoisella metsäpolulla, tasaisilla
kallioilla jne. ajan kilpapyörällä. Kokemusta on myös yli viikon
reissusta kilpapyörällä rinkka selässä Ahvenanmaalla. Maastopyörä on
sitten parempi portaikoissa, trial-tyyppisessä metsäajossa, mudassa,
kivikossa jne. eli tilanteissa, joissa keskinopeus jää selvästi alle
20 km/h tai alusta on varsin upottava (pururata, muta, pehmeä hiekka).

>
> Selän kipeytymiseen autta pikku reeni...
>

Sama koskee takamusta. Ei kannata kylmiltään lähteä pitkälle lenkille.
Selkä oireilee myös, jos polkee itseään jonkinlaiseen ylikuntoon.

Joakim

[Joose]

>>Paino sitten vaikuttaa jo enemmän, ylämäet menevät
>>kevyellä maantiepyörällä kuin lentäen verrattuna (slicsitettyyn)
>>maastopyörään.
>
>
> Paino on täysin ylikorostettu tekijä. Kevyt pyörä tuntuu mukavalta,
> mutta vaikutus suorituskykyyn on mitätön (todella jyrkässä ylämäessä 1
> kg ~ 1 % nopeampi, tasaisella 1 kg ~ 0,1 % nopeampi). Keskimäärin
> saattaa 5 kg kevyempi pyörä olla ehkä jopa 0,2 km/h nopeampi! 5 kg ero
> on jo valtava (ultrakevyt 3 k€ kilpapyörä ~8 kg, halpismaastopyörä ~13
> kg).

Painolla on myös psykologista merkitystä. Maantiepyörällä mäet oikeasti
tuntuvat todella paljon kevyemmiltä. Pyöriäni en ole punninnut joten en
tiedä miten isosta erosta puhutaan.
Tokihan se vierintävastuskin helpottaa matkantekoa, joka tapauksessa
kokonaisuus on paljon kevyempi.

>
>>Soratielle maantiepyörällä on turha mennä (ellet ole
>>masokisti), mutta hiekkaa (ja huonokuntoista asfalttia) varten onkin se
>>maastopyörä.
>
>
> Maantiepyörän "ajoreviiri" ei ole lainkaan niin rajoitettu kuin
> luullaan!
>
> Jos soratiellä tarkoitetaan tietä, joka on tehty sellaisista ~10 mm
> kivistä, ainakin itse ajan siinä paljon mielummin kilpapyörällä. Jos
> puhutaan 50 mm kivistä, tilanne voi olla toinen.

Kova soratie on ihan ok. Jostain syystä löydän vain aina herkullisimmat
sepelipätkät...

> Hiekkatiellä, mukulakivillä, hyväkuntoisella metsäpolulla, tasaisilla
> kallioilla jne. ajan kilpapyörällä. Kokemusta on myös yli viikon
> reissusta kilpapyörällä rinkka selässä Ahvenanmaalla. Maastopyörä on
> sitten parempi portaikoissa, trial-tyyppisessä metsäajossa, mudassa,
> kivikossa jne. eli tilanteissa, joissa keskinopeus jää selvästi alle
> 20 km/h tai alusta on varsin upottava (pururata, muta, pehmeä hiekka).

> Joakim

Voihan sitä toki ajaa missä haluaa. Itse olen pitänyt maantiepyöräni
puhtaasti asfalttikäytössä, mutta siitä olikin jo edellisessä replyssäni.

-Joose

[Juhani Simola]

Joose <***@ole.osoitetta> writes:

> Painolla on myös psykologista merkitystä. Maantiepyörällä mäet
> oikeasti tuntuvat todella paljon kevyemmiltä. Pyöriäni en ole
> punninnut joten en tiedä miten isosta erosta puhutaan.

No, minä olen tehnyt toisenlaisen umpitieteellisen tuntumatestin eli
ajanut ylämäkeen samalla pyörällä sekä suoralla että käyrällä
tangolla. En ole punninnut fillaria mutta veikkaisin maantietankoa
kilkkeineen aavistuksen verran painavammaksi. Siitä huolimatta mäet
menevät käyrällä paljon sujuvammin. Veikkaisin syyksi ajoasennon
muutosta, mutta tietysti italialta kuulostavilla tuotemerkeilläkin voi
osuutensa asian psykologiseen puoleen.

Keskinopeuksissa ei muuten ole tapahtunut vaihdon jälkeen havaittavaa
muutosta. Ehkä se kertoo jotain jostain, mutta mahdollista on myös
että ei.

Juhani

[Hannu Koskenvaara]

Joose wrote:


> Koitapa kunnon vehkeellä uudemman kerran, en usko että 200 egen pyörällä
> tulee kuin vihaiseksi!

Mitä eroa on 200 E:n ja 2 kE:n maantiepyörien ajoasennolla ja
jäykkyydellä? Luulisi että erot tulevat vaihteiden ja jarrujen
toimivuudessa ym. tekniikkaan liittyvissä asioissa.


> perus-maastopyörässä. Paino sitten vaikuttaa jo enemmän, ylämäet menevät
> kevyellä maantiepyörällä kuin lentäen verrattuna (slicsitettyyn)

Tämä on painotekijä psykologinen ero - mitenkään väheksymättä
psykologisten tekijöiden merkitystä pyöräilyn miellyttävyydessä
(ainakaan itse en ajaisi muuten sikakalliilla (itselleni, ei yleisesti)
fillarilla :).


> Selän kipeytymiseen autta pikku reeni...

Seklätreeni ei ole koskaan pahasta, mutta pyöräilyselkää se ei
välttämättä tee, jos on joku vika tai perinnöllinen vika-alttius
selässä. Selkää ei missään nimessä kannata väkisin ruhjoa, siitä voi
kärsiä lopun ikäänsä.


Hannu Koskenvaara

[JK]

"Hannu Koskenvaara" <***@netscape.net> wrote in message
news:cb8te4$h7g$***@epityr.hut.fi...
> Mitä eroa on 200 E:n ja 2 kE:n maantiepyörien ajoasennolla ja
> jäykkyydellä? Luulisi että erot tulevat vaihteiden ja jarrujen
> toimivuudessa ym. tekniikkaan liittyvissä asioissa.

Jäykkyydessä varmasti on paljonkin eroa. En tosin usko, että 200 eurolla
mitään maantierimpulaa mistään saa? Käytetyn kylläkin.

[Juhani Simola]

Hannu Koskenvaara <***@netscape.net> writes:

> Mitä eroa on 200 E:n ja 2 kE:n maantiepyörien ajoasennolla ja
> jäykkyydellä? Luulisi että erot tulevat vaihteiden ja jarrujen
> toimivuudessa ym. tekniikkaan liittyvissä asioissa.

Niitä vanhoja ns. harjoituskilpapyöriä ei oltu tarkoitettukaan
ajettaviksi vaan näyttämään kilpapyörältä, tämän vuoksi mitoitus oli
useimmiten pielessä. Rungot oli hitsattu kasaan huolimattomasti
jostakin vesijohtoputkesta joka painoi paljon, notkui ja huonolla
tuurilla katkesi. Niitä ei ollut kovin montaa kokoa, joten
todennäköisesti pyörä oli väärän kokoinen. Vielä lisäksi niissä
pyörissä oli yleensä täysin karmeat ohjaustangot ja satulat sekä
jarrukahvat joihin ei voi nojata samalla tavalla kuin kilpapyörissä
käytettyihin.

Sitä en ymmärrä miksi mitoitusta ei olisi voinut kopioida oikeasta
kilpapyörästä, se ei olisi kai maksanut mitään.

Siitä hybridin modifioinnista vielä, minulla kävi sen suhteen hyvä
tuuri että pyörässä sattui olemaan valmiiksi sopivat jarrut ja rungon
mitoituskin oli enemmän cc-mallia kuin normaalia hybridityyliä. Jos
eivät olisi olleet, koko operaatio olisi jäänyt tekemättä.

Juhani

[Ali Akseni]

Juho Sundquist wrote:

> Joo, siis nuorempana ostin sellaisen "harrastaja-kilpapyörän" (eikös
> kilpapyörä ja maantiepyörä ole lähes sama asia) ja eipä sillä tullut
> paljon ajettua. Kaikki tien epätasaisuudet välittyivät turhan
> tehokkaasti kroppaan saati että olisi pystynyt ajamaan hiekkatiellä.
> Matala ajoasento alkoi särkeä selkää parin minuutin ajon jälkeen.
> Korkeampi ajoasento taas ei tuntunut yhtään sen nopeammalta kuin
> tavallisella fillarilla. Voi tosin olla, että pyörä oli huono (maksoi
> noin 200 euroa liikkeessä) mutta huonot fiilikset maantiepyöräilystä
> jäi.
>
> Juho

Hybridejä aina haukutaan ja vähätellään, mutta sellaisessa käytössä kuin
sinulla on hybridi juuri omiaan. Itsekään en pidä selkä
mutkalla -polkemisesta ja hiekkatiet sekä metsäpolut kuuluvat
olennaisena osana reitteihin asfaltin ohella. Nykyhybridit ovat kevyitä
ja nopeita, niissä yhdistyy maantiepyörän rullaavuus ja maastopyörän
maastokelpoisuus aivan harrastelijapyöräilijälle riittävällä tavalla.
Jos on kymmenen vuotta sitten ajanut viimeksi retkipyörää, ei voi tietää
kuinka paljon kehitys on mennyt eteenpäin.

Olisi tietysti mukavaa, jos olisi varaa omistaa useampia pyöriä - joka
maastolle ja kelille omansa. Toisaalta, jos samalla lenkillä haluaa
polkea lujaa maantiellä ja koukata metsän kautta, ei hybridi ole
hullumpi vaihtoehto. Hybrideissä riittää valinnanvaraa sporttisesta
lenkkikoneesta raskaasti varusteltuun retkipyörään ja niitä
välityksiäkin löytyy erilaisia tehdasvalmiina. Tyytyväisenä käyttäjänä
suosittelen lämpimästi hybridiä.

Joka alalla pitää tietysti olla omat oppinsa, toteankin
"fillaridogmaatikkojen" varalta, että toiset pitävät maantiestä, toiset
maastosta, jotkut niistä molemmista... ja sitten on vielä ne, jotka
(todellakin) pitävät hybridistä ;)

[Juho Sundquist]

> Hybridejä aina haukutaan ja vähätellään, mutta sellaisessa käytössä kuin
> sinulla on hybridi juuri omiaan. Itsekään en pidä selkä
> mutkalla -polkemisesta ja hiekkatiet sekä metsäpolut kuuluvat
> olennaisena osana reitteihin asfaltin ohella. Nykyhybridit ovat kevyitä
> ja nopeita, niissä yhdistyy maantiepyörän rullaavuus ja maastopyörän
> maastokelpoisuus aivan harrastelijapyöräilijälle riittävällä tavalla.
> Jos on kymmenen vuotta sitten ajanut viimeksi retkipyörää, ei voi tietää
> kuinka paljon kehitys on mennyt eteenpäin.

Joo, maastopyörässäni olen ollut havaitsevani juuri rullavuuden puutetta.
Melko jyrkässäkään alamäessä nopeus ei nouse yli 35 km/h (polkematta). Sen
sijaan kun olen ajellut 7-vaihteisella Nopsa Monterralla (10v vanha) vauhdit
nousevat alamäessä helposti 40 - 45 km/h. Muutenkin kyseinen pyörä tuntuu
paljon nautinnollisemalta ajaa. Pyöräilyssä on ns. imua eikä se tunnu
vastenmieliseltä. Kai nämä ovat sitten makuasioita, mutta minulle tärkeitä
tekijöitä ovat juuri vauhdin tunne, keveys ja pyöräilyn nautinnollisuus ja
maastopyörälläni (Insera Canyon) en näitä tunteita koe riittävästi.

Tämän ketjun vastauksista päätellen Hybridi voisi olla juuri mulle sopiva
pyörä. Mainoksissa ne tosin näyttävät varsin sporttisilta, mutta kai
kaikkiin malleihin saa tavaratelineen ja kunnon lokasuojat? Mikä olisi
sopiva hintaluokka? Riittääkö 500 euroa?

Juho

[Hannu Koskenvaara]

Juho Sundquist wrote:


> Joo, maastopyörässäni olen ollut havaitsevani juuri rullavuuden puutetta.
> Melko jyrkässäkään alamäessä nopeus ei nouse yli 35 km/h (polkematta). Sen
> sijaan kun olen ajellut 7-vaihteisella Nopsa Monterralla (10v vanha) vauhdit
> nousevat alamäessä helposti 40 - 45 km/h. Muutenkin kyseinen pyörä tuntuu
> paljon nautinnollisemalta ajaa. Pyöräilyssä on ns. imua eikä se tunnu
> vastenmieliseltä. Kai nämä ovat sitten makuasioita, mutta minulle tärkeitä
> tekijöitä ovat juuri vauhdin tunne, keveys ja pyöräilyn nautinnollisuus ja
> maastopyörälläni (Insera Canyon) en näitä tunteita koe riittävästi.

Outoa. Ilmeisesti Inserassasi on huonosti rullaavat renkaat, liian
pienet rengaspaineet tai huono ajoasento. Tai sitten laakerivika. Muita
mahdollisia fysikaalisia syitä pienempään nopeuteen ei oikein ole. Mutta
yhtä kaikki, ellet koe fillariasi itsellesi sopivaksi, on ihan fiksua
harkita uutta. Se on tosiaan tärkeä asia välineurheilussa, että välineet
tuntuvat hyviltä.

Muuten, minulla oli joskus Nopsa Monterra maastopyörä. Eivätkö kaikki
Monterrat sitten ole maastopyöriä?


> Tämän ketjun vastauksista päätellen Hybridi voisi olla juuri mulle sopiva
> pyörä. Mainoksissa ne tosin näyttävät varsin sporttisilta, mutta kai
> kaikkiin malleihin saa tavaratelineen ja kunnon lokasuojat? Mikä olisi
> sopiva hintaluokka? Riittääkö 500 euroa?

Tuohon ei kannata välttämättä luottaa, että saisi kunnon tavaratelineet
ja lokasuojat. Se kannattaa tarkastaa jokaisen fillarin kohdalla
erikseen samalla kun käy koeajamassa. 500 euron fillari on varmasti
täysin riittävä ajoosi, ellet sitten aja kymmentä tuhatta kilometriä
vuodessa. Muista haluta se 48 hampainen eturatas ja 11- tai 12-
hampainen pienin takaratas, kun kerran tykkäät ajaa pitkillä
välityksillä. Ainakaan tuota 48-piikkistä ei ole läheskään kaikissa
malleissa.


Hannu Koskenvaara

[Henrik Ahlgren]

Juho Sundquist wrote:


> Kai nämä ovat sitten makuasioita, mutta minulle tärkeitä
> tekijöitä ovat juuri vauhdin tunne, keveys ja pyöräilyn nautinnollisuus ja
> maastopyörälläni (Insera Canyon) en näitä tunteita koe riittävästi.

Maastopyörässä on vakiona maastoajoon tarkoitetut raskaat nappularenkaat
pienehköllä ilmanpaineella (n. 3-5 bar, kun maantierenkaissa yli 8
barilla), joilla on turha kuvitella rullaavansa 40 km/h asfalttialamäkeä
polkematta. Uskoisin rengastuksen olevan suurin ero - eikös noissa
vanhoissa Nopsissa ollut kohtalaisen kapeat ja sileät renkaat.

(En malta vielä olla mainitsematta, että kokeile nyt ainakin modernia
maantiepyörää oikein mitoitettuna, sillä sellaisella noita tunteita
todella pääsee kokemaan - yli 50 km/h polkematta ei ole harvinaista :)

> Tämän ketjun vastauksista päätellen Hybridi voisi olla juuri mulle sopiva
> pyörä. Mainoksissa ne tosin näyttävät varsin sporttisilta, mutta kai
> kaikkiin malleihin saa tavaratelineen ja kunnon lokasuojat? Mikä olisi
> sopiva hintaluokka? Riittääkö 500 euroa?

Noin 50 euron panostuksella voit vaihtaa siihen maasturiisi kapeat ja
sileät renkaat, jonka jälkeen rullaavuus maantiellä paranee. Valikoima
ei välttämättä lähipyöräliikkeessä ole kovin laaja, mutta
rengasvalmistajilta löytyy maantierenkaita 26" MTB -koossa, esim.
Continental Grand Prix 25-559 (ellei vanteesi ole liian leveä). Hieman
isommalla panostuksella voit ostaa saman tien koko kiekot, jolloin voit
vaihtaa käyttötarkoitukseen soveltuvan rengastuksen pyörään parissa
minuutissa.

Useimpiin hybrideihin kyllä saa mainitsemasi varusteet, mutta asia
kannattaa tietysti varmistaa ennen ostamista. Nykyisin noin puolessa
myytävistä hybrideistä on lokarit valmiina, tarakka on harvinaisempi.

Sopiva hintaluokka riippuu tietenkin kunkin lompakon paksuudesta ja
tarpeista, mutta itse laittaisin hieman enemmän. Fillari-lehden 3/2004
-numeron 700 euron hybridien vertailussa hyvin pärjäsivät Felt
Cordilera, Nishki Hybrid 422 ja Nakamura Platinum. Muutkin
hintaluokkansa edustajat olivat asiallisia, vain Helkama jäi selvästi
pisteissä jälkeen. Pyörää ei tietenkään pidä valita pelkästään jonkun
lehden näkemyksen perusteella, vaan sen sopivuus itselleen ratkaisee.

Kannattaa huomata, että hybridienkin vakiorenkaatkin ovat yleensä sangen
traktorimaiset, joten niihinkin mielestäni kannattaa saman tien vaihtaa
esim. 28-milliset alle, jos aikoo nauttia maantieajosta. Samoin
lukkopolkimet kannattaa hankkia heti - hybridikäyttöön sopivat hyvin
polkimet, joissa on toisella puolella flättipoljin tavallisilla kengillä
ajettavia kauppareissuja varten.

Nykyisissä hybrideissä on myös jotain vähemmän järkeviä muoti-ilmiöitä,
kuten jarrutehon huonontimet V-jarruissa (joistakin helposti
poistettavissa) ja notkuvat joustosatulatolpat. Itse suhtaudun
joustokeuloihinkin epäilevästi, mutta monet tuntuvat tykkäävän. Lähes
kaikista löytyvät säädettävät ohjainkannattimet ovat alussa ajoasentoa
hakiessa kätevät, mutta usein alkavat natista ajan myötä. Säännöllinen
kiristys ja rasvaus auttaa.

[Juho Sundquist]

> Maastopyörässä on vakiona maastoajoon tarkoitetut raskaat nappularenkaat
> pienehköllä ilmanpaineella (n. 3-5 bar, kun maantierenkaissa yli 8
> barilla), joilla on turha kuvitella rullaavansa 40 km/h asfalttialamäkeä
> polkematta. Uskoisin rengastuksen olevan suurin ero - eikös noissa
> vanhoissa Nopsissa ollut kohtalaisen kapeat ja sileät renkaat.

Joo, vaihdatin jo aiemmin keväällä maastopyörään kapeammat ja sileämmät
renkaat (joku Continental Slicks) ja kyllähän se vähän paransi rullavuutta
mutta ei ratkaisevasti. Myös ketjut ja vaihteet huollettiin samalla, joten
pyörän pitäisi olla priimakunnossa. Jokin ajamisessa vain tahmaa. En tiedä,
olisiko tämä kuitenkin sittenkin enemmän psykologinen juttu.

Juho

[Henrik Ahlgren]

Juho Sundquist wrote:

> Joo, vaihdatin jo aiemmin keväällä maastopyörään kapeammat ja sileämmät
> renkaat (joku Continental Slicks) ja kyllähän se vähän paransi rullavuutta
> mutta ei ratkaisevasti. Myös ketjut ja vaihteet huollettiin samalla, joten
> pyörän pitäisi olla priimakunnossa. Jokin ajamisessa vain tahmaa. En tiedä,
> olisiko tämä kuitenkin sittenkin enemmän psykologinen juttu.

Onhan navat huollettu myös? Uusissa pyörissä tuntuu lähes poikkeuksetta
olevan liian tiukalle säädetyt ja kuivat navat kunnes asia korjataan
ensihuollossa (jos se tehdään kunnolla). En sitten tiedä kuinka
radikaali vaikutus sillä on rullaavuuteen käytännössä.

En tunne mainitsemiasi renkaita, mutta maastopyörien slicksit ovat usein
huomattavasti maantierenkaita paksumpia eikä niitä ole tarkoitettu
pumpattavaksi todella kovaksi. Ero siis on lähinnä siinä, että nappulat
puuttuvat renkaan keskeltä (joka voi aiheuttaa yllätyksiä kaarreajossa
pitotuntuman muuttuessa). Kova paine siis tarkoittaa sellaista, mitä ei
käsipumpulla monikaan edes saa pumpattua vaikka naama punaisena yrittäisi.

[Juho Sundquist]

> > Joo, vaihdatin jo aiemmin keväällä maastopyörään kapeammat ja
sileämmät
> > renkaat (joku Continental Slicks) ja kyllähän se vähän paransi
rullavuutta
> > mutta ei ratkaisevasti. Myös ketjut ja vaihteet huollettiin samalla,
joten
> > pyörän pitäisi olla priimakunnossa. Jokin ajamisessa vain tahmaa. En
tiedä,
> > olisiko tämä kuitenkin sittenkin enemmän psykologinen juttu.

> Onhan navat huollettu myös? Uusissa pyörissä tuntuu lähes poikkeuksetta
> olevan liian tiukalle säädetyt ja kuivat navat kunnes asia korjataan
> ensihuollossa (jos se tehdään kunnolla). En sitten tiedä kuinka
> radikaali vaikutus sillä on rullaavuuteen käytännössä.

Kyseiseen pyörään ei ole koskaan tehty ensihuoltoa. En tiennyt tällaisen
huollon tarpeesta ostaessani pyörää ja toisaalta liikeessä ei siitä mulle
mainittu.

Voisin tosiaan viedä pyörän ensihuoltoon ja pyytää, että samalla tarkistavat
navat.

> En tunne mainitsemiasi renkaita, mutta maastopyörien slicksit ovat usein
> huomattavasti maantierenkaita paksumpia eikä niitä ole tarkoitettu
> pumpattavaksi todella kovaksi. Ero siis on lähinnä siinä, että nappulat
> puuttuvat renkaan keskeltä (joka voi aiheuttaa yllätyksiä kaarreajossa
> pitotuntuman muuttuessa). Kova paine siis tarkoittaa sellaista, mitä ei
> käsipumpulla monikaan edes saa pumpattua vaikka naama punaisena yrittäisi.

Joo, huoltoasemallahan noita voi pumpata. Kokemukseni mukaan noin 3 bar on
sopiva. Kovemmat paineet taas lisäävät ikävästi tärinää, kun pyörässäni ei
joustoja ole.

Juho

[Timo Salmi]

Juho Sundquist <***@cc.hut.fi> wrote:
> Joo, vaihdatin jo aiemmin keväällä maastopyörään kapeammat ja sileämmät
> renkaat (joku Continental Slicks) ja kyllähän se vähän paransi rullavuutta
> mutta ei ratkaisevasti. Myös ketjut ja vaihteet huollettiin samalla, joten
> pyörän pitäisi olla priimakunnossa. Jokin ajamisessa vain tahmaa. En tiedä,

Rullaavuuden tärkeimmät osatekijät lienevät järjestyksessä
1) Ilmanvastus, johon vaikuttaa eniten ajoasento ja hieman vaatetuskin
2) Renkaiden rullaavuus, johon vaikuttavat mm. rakenne, leveys, kuvio, paine
3) Laakerit (ovat kyllä jo sitten viilausta)

Mistä ajopelissäsi mahdollisesti kiikastaa, on tietenkin täysin
arvailujen varassa. Mutta kertomasi perusteella aloittasin
ensimmäiseksi paineiden selvittämisellä.

Ongelma ei ole välttämättä ollenkaan kuvitteellinen. Sen huomaa
parhaiten vapaassa alamäessä, jos ajaa retkiporukassa, jossa on
erilaisia pyöriä. Se vertailu ei useimmiten ole maastopyörille
edullinen esimerkiksi vaikka aika tavalliseen retkipyörään
verratttuna.

All the best, Timo

--
Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
mailto:***@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FIN-65101, Finland
Timo's Finnish bike page: http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html

[Hannu Koskenvaara]

Timo Salmi wrote:


> Ongelma ei ole välttämättä ollenkaan kuvitteellinen. Sen huomaa
> parhaiten vapaassa alamäessä, jos ajaa retkiporukassa, jossa on
> erilaisia pyöriä. Se vertailu ei useimmiten ole maastopyörille
> edullinen esimerkiksi vaikka aika tavalliseen retkipyörään
> verratttuna.

Harrastajien huollettuihin fillareihin on turha verrata maastopyörää,
mutta käytännön liikenteessä ihmettelen välillä ihmisten fillareiden
kuntoa. Itse rullaan maastopyörällä useimpien hybridien ja
mummofillarien ohi. Lähes poikkeuksetta näkyvänä syynä näyttää olevan
ihmisten tyhjät renkaat.


Hannu Koskenvaara

[Juhana Siren]

Hannu Koskenvaara <***@netscape.net> writes:

> Harrastajien huollettuihin fillareihin on turha verrata maastopyörää,
> mutta käytännön liikenteessä ihmettelen välillä ihmisten fillareiden
> kuntoa. Itse rullaan maastopyörällä useimpien hybridien ja
> mummofillarien ohi. Lähes poikkeuksetta näkyvänä syynä näyttää olevan
> ihmisten tyhjät renkaat.

Joo. Ja kun kerran on tottunut pitämään kunnollisia paineita
renkaissa, pienenkin paineen laskun tuntee heti: "ei tää kule
mihinkään!" -> täytetään renkaat, huomataan että paine on laskenut 0,5
bar -> johan kulkee :)

> Hannu Koskenvaara

--
| Juhana Siren | ***@opoy.fi | [phone] | [phone] <<<|
|>>>>>>>>>>>> Järjestelmäasiantuntija | System Administrator <<<<<<<<<<<<<<<<<|
|>>>>>>>>>>>>>>>>>> Oulun Puhelin Oyj | Oulu Telephone Company Plc, Finland <<|

[Ali Akseni]

Juho Sundquist wrote:
> Tämän ketjun vastauksista päätellen Hybridi voisi olla juuri mulle
> sopiva pyörä. Mainoksissa ne tosin näyttävät varsin sporttisilta,
> mutta kai kaikkiin malleihin saa tavaratelineen ja kunnon lokasuojat?
> Mikä olisi sopiva hintaluokka? Riittääkö 500 euroa?

Paras hinta/laatu -suhde taitaa olla Nishiki 422:ssa, ovh 670egee, mutta
"alesta" löytyy vielä halvemmalla l. alle 4000 vanhaa markkaa
lokasuojien kanssa on tullut vastaan. Aika hyvä hinta pyörästä, josta ei
ole pahaa sanottavaa paitsi vaihtaja+käsijarru -combokahvat. Saman
merkin halvemmat mallit ovat myös ihan käypää tavaraa ja kaikissa on
hyvät säätövarat. Jos enemmän ajelee, kannattaa sijoittaa enemmän,
Nishiki mallistossa 451:stä eteenpäin on jo aika hyvää tasoa. Kannattaa
koeajaa.

[Jukka]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<cb6r7c$fu5$***@epityr.hut.fi>...
<snip>
>
> Joo, siis nuorempana ostin sellaisen "harrastaja-kilpapyörän" (eikös
> <snip>
> fiilikset maantiepyöräilystä jäi.
>
> Juho

Kaikki ei käy kaikille, ja kun pyöräilyn pitäisi olla kivaa, niin eipä
sitä itselleen sopimatonta kannata hankkia.

Miten olisi joku tuollainen:

http://www.dawes-cycles.co.uk/audax.asp
http://www.tifosi-cycles.co.uk/frames/ck7.html

Audax-koneessa on pystympi ajoasento kuin skabareissa, lokarit ja
tilaa leveämmille kumeille kuin kilpureissa, kiinnikkeet
tavaratelineelle sun muuta. Ja kulkee reippaasti jos kuski jaksaa
polkea.

Suomessa Audaxvehkeitä on heikosti saatavissa, Best Brakes Lohjalla
edustaa tsekkiläistä Fortia, jolla olisi sopivia runkoja tuollaisen
kasaamiseen, eikä hinnatkaan ole kovin pahoja ainakaan irtorungoille,
en sitten tiedä mihin hintaan sieltä saa kokonaisia pyöriä.

http://www.bestbrakes.net/frames2004Fort.htm ROT.7005 voisi olla
sopiva lähtökohta.

Jukka

[Antti Salonen]

Jukka <rttb-***@dea.spamcon.org> wrote:

> Kaikki ei käy kaikille, ja kun pyöräilyn pitäisi olla kivaa, niin eipä
> sitä itselleen sopimatonta kannata hankkia.
>
> Miten olisi joku tuollainen:
>
> http://www.dawes-cycles.co.uk/audax.asp
> http://www.tifosi-cycles.co.uk/frames/ck7.html

Semmoinen irtohuomio, että tässä ensimmäisessä pyörässä ei ole mitenkään
erityisen matala ajo-asento verrattuna kauppojen "täysiverisiin"
kilpapyöriin. Sekä tässä että kilpapyörissä yleensä tangon kyllä
yleensä saa riittävän ylös sopivalla ohjainkannattimella. Ainakin
tavallisesti nimittäin kauppojen pyörissä on jätetty ainakin 2-3 cm
prikkoja stemmin alle pelivaraa ja stemmi sojottaa yleensä liki
vaakatasossa, eli kannattimen ylösalaisin kääntämällä tai uuteen
vaihtamalla saa tangon jo aika ylös.

> Audax-koneessa on pystympi ajoasento kuin skabareissa, lokarit ja
> tilaa leveämmille kumeille kuin kilpureissa, kiinnikkeet
> tavaratelineelle sun muuta. Ja kulkee reippaasti jos kuski jaksaa
> polkea.

Näitä samoja ominaisuuksia tarjoavat myös monet cyclocross-pyörät. Osa
niistäkin on toki puhtaasti kilpailukäyttöön tarkoitettuja, eli niistä
ei löydy välttämättä edes pullotelineelle kiinnikkeitä, mutta monet ovat
selvästi tarkoitettu yhtälailla myös monikäyttöisiksi maantiepyöriksi.

Esim. itseni ostamassa cyclocross-rungossa on kiinnikkeet lokasuojille ja
tavaratelineelle, takahaarukkaan sopii yhtälailla maantie- ja maastonapa
ja koska takakiekko sujautetaan haarukkaan vaakasuunnassa voi siitä
rakentaa halutessaan napavaihteisen tai vaihteettoman pyörän.
Haarukoissa on tilaa vaikka kaksituumaisille maastorenkaille, joten voi
siitä rakentaa myös 29-tuumaisen maastopyörän.

On varmasti niin, että jopa useimmille maantiepyöräilyn harrastajille
joku audax-henkinen pyörä olisi paljon soveliaampi kuin "täysiverinen"
kilpapyörä (vaikka moni harrastaja tätä ei ääneen myönnä). Sillä, että
rungosta otetaan kaikki ylimääräiset kiinnikkeet pois ja 23-millinen
takarengas ängetään niin lähelle pystyputkea kuin inhimillisesti on
mahdollista ei saada viime kädessä paskan vertaa lisää nopeutta, vaikka
mielikuvia siitä ehkä saadaankin.

Itsekin tulee ajeltua lähinnä puhtaalla kilpapyörällä (turistivauhtia)
ja useinmiten se on jopa ihan oikea peli käyttötarkoitukseensa, mutta
niin monikäyttöinen se ei ole kuin mitä se aivan yhtä hyvin voisi olla.

-as

[Jukka]

Antti Salonen <***@blah.blah.cc.helsinki.fi.invalid> wrote in message news:<cb9mn8$11p$***@oravannahka.helsinki.fi>...
> Jukka <rttb-***@dea.spamcon.org> wrote:
><snip
>
> On varmasti niin, että jopa useimmille maantiepyöräilyn harrastajille
> joku audax-henkinen pyörä olisi paljon soveliaampi kuin "täysiverinen"
> kilpapyörä (vaikka moni harrastaja tätä ei ääneen myönnä). Sillä, että
> rungosta otetaan kaikki ylimääräiset kiinnikkeet pois ja 23-millinen
> takarengas ängetään niin lähelle pystyputkea kuin inhimillisesti on
> mahdollista ei saada viime kädessä paskan vertaa lisää nopeutta, vaikka
> mielikuvia siitä ehkä saadaankin.

Samaa mieltä. Nopeusero tuollaisen vähän käytännöllisemmän mallin ja
tappiin asti viritetyn kisarassin välillä lienee harrastelijakäytössä
mittauksen virhemarginaalia pienempi ainakin samanlaisilla kiekoilla,
jotkut kisakiekot kisarassin alla/normaalikiekot audaxkoneen alla eroa
voi jo ollakin.

Yleensäkin harrastelijapyörissä on muutenkin turhaa
kisakoneapinointia/markkinointihömppää, 10-lehtiset takapakat,
hiilaritakahaarukat sun muut tuskin tuottavat mitään erityistä hyötyä,
hinta kyllä nousee. Ainakin itse toivon, että 9-lehtiset pakat ovat
jatkossakin saatavissa, kymppejä halvemmat pakat ja kestävämmät ketjut
tekevät ysistä mun mielestä paremman valinnan omalla rahalla
harrastaville. Nytkin mulla on kasipakassa lähes käyttämättömiä
pikkurattaita, mitähän tekisin parilla uudella käyttämättömällä
pikkurattaalla?

> Itsekin tulee ajeltua lähinnä puhtaalla kilpapyörällä (turistivauhtia)
> ja useinmiten se on jopa ihan oikea peli käyttötarkoitukseensa, mutta
> niin monikäyttöinen se ei ole kuin mitä se aivan yhtä hyvin voisi olla.

Niinpä, mä nyt ajelen perusajot yleensä hybridillä, paksummat kumit,
lokarit ja tavaratelineet tekee siitä hyvän käyttöpyörän, mutta kyllä
maantielenkki kilpurilla on juhlaa.

> -as

Jukka

[Hannu Koskenvaara]

Juho Sundquist wrote:


> Joo, taitaa olla fiksuinta vaihdattaa pakka. Kannattaako samalla vaihtaa
> eteen esim. 44 tai 48 hampainen? Onko sillä merkitystä, että takapakka ja
> etupakka ovat "eri paria"?

On sikäli, jos niiden mekaaniset mitat eivät sovi ketjuun. Esimerkiksi
9-vaihteisen systeemin rattaat ja ketjut ovat kapeampia. Pakan hampaiden
määrä ei aiheuta ongelmia, jos takavaihtaja säädetään uutta pakkaa
vastaavaksi. Eturattaiden kokoeron isontaminen voi tuottaa ongelmia
etuvaihtajalle.

Minä vaihtaisin ensin pakan ja ellei se riitä, sitten eturattaan 48
piikkiseen.


> Voiko pakan vaihtamisesta seurata jotain ongelmia esim. ketjujen hyppimistä
> tms. vai onko tuo ihan riskitön operaatio?

Ketjut pitää vaihtaa samalla kuin vaihtaa pakan. Muuten kuluneet ketjut
kuluttavat pakan nopeasti. Takavaihtaja voi myös vaatia B-tension
-säätöä erilaisen pakan asentamisen jälkeen. Säätö on helppo ja nopea tehdä.


Hannu Koskenvaara

[Juhani Simola]

Hannu Koskenvaara <***@netscape.net> writes:

> On sikäli, jos niiden mekaaniset mitat eivät sovi ketjuun. Esimerkiksi
> 9-vaihteisen systeemin rattaat ja ketjut ovat kapeampia. Pakan

Shimanon 8- ja 9-vaihteisten rattaat ovat käytännössä yhtä paksut,
9-vaihteisessa ne vain ovat pienemmin välein (kts.
http://sheldonbrown.com/k7.html). Eli kapeampi ketju toimii. Samoin
Campagnolon 9-ketju (jolla on paitsi hieno nimi, on myös oikeasti
hinta-laatu-suhteeltaan aika hyvä) toimii hyvin 8-vaihteisessa
Shimanossa.

Juhani

[Jukka]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<casbcm$pdv$***@epityr.hut.fi>...
> Joo kiitoksia vastauksista. En ole tosiaan mikään härkä vaan kunto on ihan
> normaali. En siis rupea nostelemaan painoja tai rupea ammattilaiseksi
<snip>

en siis tykkää ajaa kovin suurilla kierrosnopeuksilla, vaan
> haluan enemmän vastusta.

No tuohan on helppo juttu, kovat kierrokset voi mainiosti yhdistää
kovaan vastukseen. Bonuksena fillari kulkee kovaa.

> Lukkopolkimet vois tosiaan olla hyvä idea.

Joo, harva on luopunut kun niihin on tottunut. Eihän pyörittäminen
edellytä lukkoja, mutta helpottaa kyllä ja saat jaloissa useampia
lihasryhmiä käyttöön.

> Joo pitääpä tuolla laskukaavalla laskea, mikä on se kriittinen
> kierrosnopeus, joka on vielä siedettävä.

No jos rengas on 2,02 metriä, 30 km/h tarkottaisi, että sen on
kierrettävä 4,13 kierrosta sekunnissa. 80 rpm kadenssilla välitystä
tarvitaan n. 3,1:1, eli 44 hampaisella eturattaalla takana 14
hammasta, 90 rpm niin taakse 16-hammasta. Ja 30 km/h on fillarilla jo
niin hyvä tahti, että harvassa on ne jotka kadulla ohi menee.

> Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
> 1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm, mutta
> en ole varma onko se oikein.

Cateyen taulukko antaa arvoksi 2023 mm, mutta tarkka mitta riippuu
suuresti renkaan mallista, eipä se ihan millilleen taida mennä ikinä,
erityisesti jollain maastopyörän nappulakumeilla mittaa ei saa kovin
tarkaksi millään.

> Juho

Jukka

[Juho Sundquist]

Kävin ostamassa kunnollisen mittarin pyörään mallia Sigma 1600 + erillinen
kadenssimittari lisävarusteena. Tuli aika suolainen hinta tuolle, 46 euroa,
mutta toisaalta nyt saan tietoa myös kadenssista eikä tarvitse arvailla
sitä.

>> Joo, harva on luopunut kun niihin on tottunut. Eihän pyörittäminen
> edellytä lukkoja, mutta helpottaa kyllä ja saat jaloissa useampia
> lihasryhmiä käyttöön.

Kyselin samalla lukkopolkimia, mutta niihin pitäisi ostaa erilliset
pyöräilykengät. Päädyin ostamaan Biltemasta jalkakiinnikkeet (varvasraudat),
jotka kai ajaa saman asian. Tosin pyöräliikkeen myyjä oli sitä mieltä, että
nuo ovat todella huonot lukkopolkimiin verrattuna. Onko kokemuksia?

> > Joo pitääpä tuolla laskukaavalla laskea, mikä on se kriittinen
> > kierrosnopeus, joka on vielä siedettävä.
> No jos rengas on 2,02 metriä, 30 km/h tarkottaisi, että sen on
> kierrettävä 4,13 kierrosta sekunnissa. 80 rpm kadenssilla välitystä
> tarvitaan n. 3,1:1, eli 44 hampaisella eturattaalla takana 14
> hammasta, 90 rpm niin taakse 16-hammasta. Ja 30 km/h on fillarilla jo
> niin hyvä tahti, että harvassa on ne jotka kadulla ohi menee.

Joo max. välityssuhde pyörässäni on siis 14/42 eli 1/3. 1/4 välityssuhde
olisi huomattavasti parempi, sillä suurin vaihde olisi 33% raskaampi (40
km/h samalla kadenssilla).

> > Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
> > 1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm,
mutta
> > en ole varma onko se oikein.
> Cateyen taulukko antaa arvoksi 2023 mm, mutta tarkka mitta riippuu
> suuresti renkaan mallista, eipä se ihan millilleen taida mennä ikinä,
> erityisesti jollain maastopyörän nappulakumeilla mittaa ei saa kovin
> tarkaksi millään.

Ostamani mittarin mukana tullut taulukko näyttää 2070 mm, mikä tuntui
polkiessa oikealta. 2020 mm näytti selkeästi liian alhaisia lukemia (vaikka
ero on melko pieni, sen kyllä huomasi ajaessa).

Juho

[tapaniv]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message
news:cav83v$5b6$***@epityr.hut.fi...
> Kävin ostamassa kunnollisen mittarin pyörään mallia Sigma 1600 + erillinen
> kadenssimittari lisävarusteena. Tuli aika suolainen hinta tuolle, 46
euroa,
> mutta toisaalta nyt saan tietoa myös kadenssista eikä tarvitse arvailla
> sitä.
>
> >> Joo, harva on luopunut kun niihin on tottunut. Eihän pyörittäminen
> > edellytä lukkoja, mutta helpottaa kyllä ja saat jaloissa useampia
> > lihasryhmiä käyttöön.
>
> Kyselin samalla lukkopolkimia, mutta niihin pitäisi ostaa erilliset
> pyöräilykengät. Päädyin ostamaan Biltemasta jalkakiinnikkeet
(varvasraudat),
> jotka kai ajaa saman asian. Tosin pyöräliikkeen myyjä oli sitä mieltä,
että
> nuo ovat todella huonot lukkopolkimiin verrattuna. Onko kokemuksia?
>
> > > Joo pitääpä tuolla laskukaavalla laskea, mikä on se kriittinen
> > > kierrosnopeus, joka on vielä siedettävä.
> > No jos rengas on 2,02 metriä, 30 km/h tarkottaisi, että sen on
> > kierrettävä 4,13 kierrosta sekunnissa. 80 rpm kadenssilla välitystä
> > tarvitaan n. 3,1:1, eli 44 hampaisella eturattaalla takana 14
> > hammasta, 90 rpm niin taakse 16-hammasta. Ja 30 km/h on fillarilla jo
> > niin hyvä tahti, että harvassa on ne jotka kadulla ohi menee.
>
> Joo max. välityssuhde pyörässäni on siis 14/42 eli 1/3. 1/4 välityssuhde
> olisi huomattavasti parempi, sillä suurin vaihde olisi 33% raskaampi (40
> km/h samalla kadenssilla).
>
> > > Osaako joku sanoa, mikä on 26 x
> > > 1.75 renkaan ympärysmitta? Olen mittarissani käyttänyt arvoa 2020 mm,
> mutta
> > > en ole varma onko se oikein.
> > Cateyen taulukko antaa arvoksi 2023 mm, mutta tarkka mitta riippuu
> > suuresti renkaan mallista, eipä se ihan millilleen taida mennä ikinä,
> > erityisesti jollain maastopyörän nappulakumeilla mittaa ei saa kovin
> > tarkaksi millään.
>
> Ostamani mittarin mukana tullut taulukko näyttää 2070 mm, mikä tuntui
> polkiessa oikealta. 2020 mm näytti selkeästi liian alhaisia lukemia
(vaikka
> ero on melko pieni, sen kyllä huomasi ajaessa).
>
> Juho
>
>

Kannattaa käydä vaikka urheilukentän juoksuradalla kalibroimassa mittari.
Ajat oman mittarin mukaan tasan 400m ja mittaat paljonko poikkeaa yhdestä
ratakierroksesta. Näin voi päästä alle 0.25% virheeseen. Älä kuitenkaan
samaan aikaan kun siellä on juoksukilpailu, eikä radoilla saisi muutenkaan
pyöräillä.

Toki se tuntuu mukavammalta jos mittari näyttää vähän liikaa.

Mikko

[JK]

"tapaniv" <***@suomi24.fi> wrote in message
news:cavi1e$c1h$***@phys-news1.kolumbus.fi...
> Kannattaa käydä vaikka urheilukentän juoksuradalla kalibroimassa mittari.
> Ajat oman mittarin mukaan tasan 400m ja mittaat paljonko poikkeaa yhdestä
> ratakierroksesta. Näin voi päästä alle 0.25% virheeseen. Älä kuitenkaan
> samaan aikaan kun siellä on juoksukilpailu, eikä radoilla saisi muutenkaan
> pyöräillä.
>
> Toki se tuntuu mukavammalta jos mittari näyttää vähän liikaa.

Joo ja jos "oikeasti" haluaa tarkan mitän 200 euroa rahaa tiskiin ja
tällainen ranteseen/ohjaustankoon www.garmin.com/products/forerunner201/ ,
niin ei tarvitse enään pohtia kalibrointeja.

[Timo Salmi]

In article <cb0cvt$4a1$***@phys-news1.kolumbus.fi>, JK <***@uhu.invalid.fi> wrote:
> Joo ja jos "oikeasti" haluaa tarkan mitän 200 euroa rahaa tiskiin ja
> tällainen ranteseen/ohjaustankoon www.garmin.com/products/forerunner201/ ,
> niin ei tarvitse enään pohtia kalibrointeja.

Kyllä niitä siltikin joutuu pohtimaan. Ei se GPS täysin tarkka ole
maantiellä, jos maasto on metsäistä. Tarkimman lukeman saa avoimella
merellä. Itse käytän hieman vastaavaa (Garmin etrex) talvella jäällä
hiihtäessäni, sekä kesällä rullasuksihiihdossa, joten asia on
kokemuksesta tuttu.

All the best, Timo

--
Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
mailto:***@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FIN-65101, Finland
Timo's Finnish bike page: http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html

[JK]

"Timo Salmi" <***@UWasa.Fi> wrote in message
news:cb0q9h$***@poiju.uwasa.fi...
> Kyllä niitä siltikin joutuu pohtimaan. Ei se GPS täysin tarkka ole
> maantiellä, jos maasto on metsäistä. Tarkimman lukeman saa avoimella
> merellä. Itse käytän hieman vastaavaa (Garmin etrex) talvella jäällä
> hiihtäessäni, sekä kesällä rullasuksihiihdossa, joten asia on
> kokemuksesta tuttu.

Etrexiä minäkin hieman pohdin, mutta ne vapaa-ajan kartat jotka maanantaina
tulevat myyntiin ovat älyttömän hintaisia (148 euroa yksi pala). Ehkäpä
myöhemmin tuollaiseen tulee investoitua.

[Lj]

Samanlaisia kokemuksia Sporttrak mapilla. Vehje "nauhoittaa" suorituksen ja
yhdistettynä Mapsend Finland -ohjelmaan voi jälkikäteen seurata suoritusta
tietokoneelta kartalta. Heittää pahimmillaan kymmeniä prosentteja
todellisesta mitasta. Syynä on, että gps oikoo kartalta katsottuna mutkat ja
välillä tulee kunnon häiriöpiikkejä, esim. että käväisee 100000 metrissä
nopeuden ollessa useita tuhansia km/h, jolloin harjoitussuorituksen
nauhoitus on pilalla. Vehjettä olen pitänyt mukana hiihtolenkeillä,
pyörälenkeillä ja rullaluistelulenkeillä. Gps näyttää säännöllisesti
alimatkaa verrattuna pyöränmittareihin (useita eri mittareita, johon
verrattu), jossa on renkaan oikeat arvot asetuksissa.
Tarkin on edelleen pyöränmittari, koska en oikein usko, että fillareiden
mittarit näyttäisivät ylimatkaa.

LJ

>
> Kyllä niitä siltikin joutuu pohtimaan. Ei se GPS täysin tarkka ole
> maantiellä, jos maasto on metsäistä. Tarkimman lukeman saa avoimella
> merellä. Itse käytän hieman vastaavaa (Garmin etrex) talvella jäällä
> hiihtäessäni, sekä kesällä rullasuksihiihdossa, joten asia on
> kokemuksesta tuttu.
>
> All the best, Timo
>
> --
> Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
> Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
> mailto:***@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FIN-65101, Finland
> Timo's Finnish bike page: http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html

[Jukka]

"Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<cav83v$5b6$***@epityr.hut.fi>...
<snip>
>
> Kyselin samalla lukkopolkimia, mutta niihin pitäisi ostaa erilliset
> pyöräilykengät. Päädyin ostamaan Biltemasta jalkakiinnikkeet (varvasraudat),
> jotka kai ajaa saman asian. Tosin pyöräliikkeen myyjä oli sitä mieltä, että
> nuo ovat todella huonot lukkopolkimiin verrattuna. Onko kokemuksia?

On. Varvaskoukut ovat ihan toimiva ratkaisu sopivien kenkien kanssa.
Kenkien tarvitsee olla suht. jäykkäpohjaiset, että niillä on kiva
polkea pitempään ja niiden päällisten on kestettävä koukkujen
hankausta, eli melkein joutuu satsaamaan pyöräilykenkiin koukkujenkin
kanssa. Jotkut ajavat lenkkareilla koukkujen kanssa, mutta itse en
pitänyt yhdistelmästä.

Välillä näkee tarjouksia kengät + polkimet kohtuuhintaan, sellaisia
kannattanee katsella, suosittelen polkimia, joissa on toisella
puolella SPD-tyyppinen lukko, toisella tavallinen avopoljin, hyvä
systeemi yleiskäyttöön. SPD:n hyvä puoli on, että siinä on aika pieni
klossi, jonka saa uppoamaan kokonaan kengän pohjan sisään, sellaisella
kengällä voi kävellä normaalisti. Myös Timessä on pieni klossi, mutta
polkimet ovat kalliimpia enkä ole ainakaan nähnyt sellaista
avopolkimen ja lukkopolkimen yhdistelmää Time-lukolla. Ja voi niitä
olla muitakin sopivia, mutta spedu lienee sopivin sun käyttöön.

<snip>
> Ostamani mittarin mukana tullut taulukko näyttää 2070 mm, mikä tuntui
> polkiessa oikealta. 2020 mm näytti selkeästi liian alhaisia lukemia (vaikka
> ero on melko pieni, sen kyllä huomasi ajaessa).

Langanpätkä renkaan ympäri tai pala teippiä renkaaseen, sitten
merkkaat maahan tarkasti sen pätkän, minkä rengas yhdellä kierroksella
menee ja mittaamaan. Tarkin tulos tulee kun olet fillarin päällä
normaalissa ajoasennossa, onnistuu helpoiten apuhenkilön kanssa.
Sileäkuvioisella kumilla saa aika tarkan mitan, nappularenkailla
toleranssit suurenee.

Jukka

[Timo Salmi]

Jukka <rttb-***@dea.spamcon.org> wrote:
> "Juho Sundquist" <***@cc.hut.fi> wrote in message news:<cav83v$5b6$***@epityr.hut.fi>...
> <snip>
> > Kyselin samalla lukkopolkimia, mutta niihin pitäisi ostaa erilliset
> > pyöräilykengät. Päädyin ostamaan Biltemasta jalkakiinnikkeet (varvasraudat),

> On. Varvaskoukut ovat ihan toimiva ratkaisu sopivien kenkien kanssa.

> Välillä näkee tarjouksia kengät + polkimet kohtuuhintaan, sellaisia
> kannattanee katsella, suosittelen polkimia, joissa on toisella
> puolella SPD-tyyppinen lukko, toisella tavallinen avopoljin, hyvä

Aivan. Lähinnä Juholle: Näistä poljin/kenkä-asioista on keskusteltu
aika usein tässä ryhmässä, joten kannattaa Googlata, jos asia
kiinnostaa. Tietoa myös esimerkiksi sivullani

http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html#lukkopolkimet
Re: Lukkopolkimien ja pyöräilykenkien ostaminen

Alkuperäiseen aiheeseen. Olet saanut paljon asiantuntevia, hyviä
neuvoja. Sitäpaitsi tilanteesi taustathan selvisivät kun kerroit,
mitkä ne välitykset sitten itse asiassa olivat. Eli tosiaan
sittenkin voivat loppua kesken.

Sen verran vielä, että aja siten kuin itsestäsi mukavimmalta tuntuu.
Ei alhainen kadenssi ole ihan sama asia kuin runttaaminen, vaikka ne
hyvin läheisessä yhteydessä ovatkin. Kyllä hitaallakin pyörityksellä
voi pitää (olosuhteista riippuen) paineen aika pienenä.

(Sitäpaitsi on aivan maailman aivan terävimmällä huipullakin myös
runttaustyyliä.)

Yleensä vain on niin, että ne suhteellisesti parhaat tehot saa
hieman suuremmilla pyöritysnopeuksilla. Kun sinulla (Juho) on nyt
nopeusmittari, jossa on myös kadenssi (niinhän kerroit?), voit
hieman yllättyä kuinka mittarin lukema ja menevyyden "tunne" eivät
välttämättä osukaan ollenkaan yhteen. Eli vaihtamalla pienemälle
nopeus usein nouseekin, vaikka oma tuntuma voi kertoa (väärin) ihan
muuta.

Mikä sitten on sopivin pyöritysnopeus, on kovin yksilökohtaista.
Helpostihan jutuissa asiasta sitäpaitsi laitetaan hieman
yläkanttiin. Mutta sen voi kyllä sanoa, että ainakin, jos hieman jo
harrastavan kierroslukema jää jatkuvasti alle 65 normaali-
olosuteissa, silloin kannattaa tutkiskella (sen mittarin avulla),
toimisiko vaihtaminen pienemmille välityksille.

All the best, Timo

--
Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
mailto:***@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FIN-65101, Finland
Digital photos collection at http://www.uwasa.fi/ktt/lasktoim/photo/

[Jussi Lind]

Timo Salmi wrote:

> (Sitäpaitsi on aivan maailman aivan terävimmällä huipullakin myös
> runttaustyyliä.)

Jan Ullrich taitaa olla hyvä esimerkki siitä kuinka "runttaamalla" mennään
kovaa.


--
-lind-jii

http://www.debian.org
http://www.iki.fi/jussi.lind

[Timo Salmi]

Jussi Lind <***@redmont.asap.invalid> wrote:
> Timo Salmi wrote:
> > (Sitäpaitsi on aivan maailman aivan terävimmällä huipullakin myös
> > runttaustyyliä.)

> Jan Ullrich taitaa olla hyvä esimerkki siitä kuinka "runttaamalla" mennään
> kovaa.

Niin, ainakin Lance Amstrongiin verrattuna. Selkein esimerkki
kuitenkin lienee Ukrainan Sergey Gonchar.

All the best, Timo

--
Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
mailto:***@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FIN-65101, Finland
Timo's Finnish bike page: http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html

[Janne]

***@UWasa.Fi (Timo Salmi) wrote in message news:<cb0rno$***@poiju.uwasa.fi>...
>
> Sen verran vielä, että aja siten kuin itsestäsi mukavimmalta tuntuu.
> Ei alhainen kadenssi ole ihan sama asia kuin runttaaminen, vaikka ne
> hyvin läheisessä yhteydessä ovatkin. Kyllä hitaallakin pyörityksellä
> voi pitää (olosuhteista riippuen) paineen aika pienenä.

Yleisesti ottaen hitaalla kadenssilla kannattaa polkea silloin kun
ajaa hiljaa, ja nopealla silloin kun ajaa kovaa. Itse asiassa 50-60
kierrosta/min on hitaassa ajossa taloudellisin kadenssi, ainakin tämän
mielenkiintoisen linkin
(http://www.bsn.com/Cycling/articles/cadence.html) mukaan.

Mutta taloudellinen kadenssi ei ole aina optimaalinen. Kyseisessä
artikkelissa myös väitetään, että poljinvoima, ei nopeus, on se
tekijä, joka ratkaisee käytetäänkö jalkojen hitaita vai nopeita
lihassoluja. Oli kadenssi mikä hyvänsä, pienellä vastuksella
poljettaessa vain jalan hitaat lihassolut osallistuvat työhön. Mitä
suuremmalla voimalla poljinta painetaan, sitä enemmän käytetään apuna
nopeita ja voimakkaita lihassoluja. Nopeat lihassolut taas menevät
helpommin maitohapoille, minkä vuoksi poljinvoimaa on pakko vähentää.
Jos teho halutaan kuitenkin pitää samana, täytyy kierroksia siis
nostaa. Eli taloudellinen 50-60 rpm ei olekaan enää optimaalinen. Tämä
on vain artikkelin hypoteesi, mutta tuntuu minusta järkeenkäyvältä.

Muuten 44x14 tuntuu minunkin mielestäni maksimivälityksenä hieman
alimitoitetulta kuntoilukäyttöön kadulla. Pyörässä on kumminkin
parikymmentä välitystä, joista pienimpiä ei varmaan koskaan tule
käytettyä. Onhan Suomessakin paljon alamäkiä, joissa vauhdin saa
helposti 60 km/h ja navakalla myötätuulella yli 40 km/h on
tasaisellakin ihan mahdollinen. Näissä tilanteissa on monasti mukavaa,
jos välityksissä on valinnanvaraa.

Janne

[Jani Kyllönen]

Jukka wrote:

> Langanpätkä renkaan ympäri tai pala teippiä renkaaseen, sitten
> merkkaat maahan tarkasti sen pätkän, minkä rengas yhdellä kierroksella
> menee ja mittaamaan. Tarkin tulos tulee kun olet fillarin päällä
> normaalissa ajoasennossa, onnistuu helpoiten apuhenkilön kanssa.
> Sileäkuvioisella kumilla saa aika tarkan mitan, nappularenkailla
> toleranssit suurenee.

Viimeksi kun olen mittaria asentanut, niin töräytin renkaaseen ketsuppia
ja ajoin muutaman metrin. Kolmesta ketsuppitahran välistä jos laskee
keskiarvon, niin saa niin tarkan mitan, ettei paremmasta väliä. Heinz on
parasta, mutta Felix käy hätätapauksessa.

jani

[Jukka]

Jani Kyllönen <***@fakiiriliitto.com> wrote in message news:<cb0t6f$2ml$***@nyytiset.pp.htv.fi>...
> Jukka wrote:
>
> Heinz on parasta, mutta Felix käy hätätapauksessa.

Sellaista hätää ei saa olla. Se on Heinz Mexican Ketchup tai ei
mitään, tiedäthän, jo pyöräsi saisi valita...

> jani

Jukka

[Jani Kyllönen]

Jukka wrote:
> Jani Kyllönen <***@fakiiriliitto.com> wrote in message news:<cb0t6f$2ml$***@nyytiset.pp.htv.fi>...

>>Heinz on parasta, mutta Felix käy hätätapauksessa.
>
> Sellaista hätää ei saa olla. Se on Heinz Mexican Ketchup tai ei
> mitään, tiedäthän, jo pyöräsi saisi valita...

Minä taas en piittaa noista maustetuista hössötyksistä (lapsikinhan
tietää, että "tavallinen" ketsuppi on alkuaine), mutta en viitsi
aloittaa vänkäämistä, koska kohta pitäisi perustaa uusi ryhmä
sfnet.harrastus.fillarit.sodat.

jani

[Jussi Lind]

Jukka wrote:

>> 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
>> että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.
> <snip>
>
> Olet aika raaka jätkä polkemaan, mun maasturin välitykset riittää
> pitkälle yli 50 km/h vauhtiin. Loiva alamäki + myötätuuliyhdistelmässä
> olen ajanut 54 km/h, jos vetelet maasturilla sellaista vauhtia
> jatkuvasti, niin unohda Poli ja rupea ammattilaiseksi, Ranskan

42-11 -väleillä ei pääse käytännössä kuin noin 65-70km/h ellei ole aivan
hullun jyrkkä mäki..=)


--
-lind-jii

http://www.debian.org
http://www.iki.fi/jussi.lind

[P Mäki]

> 21-vaihteisella Insera Canyon -maastopyörällä ajaessani ongelmana on,
> että käytän yleensä suurinta vaihdetta jopa tasaisella ajettaessa.

Sama vika mulla. Hampaita löytyy suurin/pienin-rattaissa samat kuin sulla,
eli 42/14. Maantiellä ajaessa on joskus turhauttavaa, kun tietää, että
jaloista löytyisi enemmän vauhtia. Vauhtia maksimissaan (alamäessä niin
paljon kuin jaloista irtoaa) on ollut kuudenkympin tienoilla, mutta
(lukkopolkimilla) polkeminen on silloin kuin tehosekoittimella tekisi
kermavaahtoa. Ei sitä tietenkään voi 60-100 km:n lenkkiä polkea isoimmalla
välityksellä 110 rpm, mutta kun osuu eteen pitkä suora, jota voisi päästellä
vähän kovempaa (sen takiahan maantiellä ajetaan, itse asiassa sen takiahan
ajetaan, piste), eikä välitysten takia pääse, niin tuleehan siitä poru.

Nyt kun vielä säästän rahoja kunnon pyörään, niin olisi kiva tietää olisiko
siitä oleellista apua, että vaihtaa takarattaat/pakan/whatever ja ketjut,
niin että pienin olisi 11-piikkinen (eli suhde olisi 42/11)? Lähinnä
?/hyöty-suhdetta haeskelen. Siis eroaako 42/14 käytännössä
42/11-yhdistelmästä vai pitäisikö olla 44/11? Pyörä on sinänsä minulle ihan
passeli, eikä ole mitään tarvetta vaihtaa (paitsi tulevaisuudessa ostaa
lisäksi oikea maantiepyörä ja allokoida pyörät käytön mukaan).

[Hannu Koskenvaara]

P Mäki wrote:


> Nyt kun vielä säästän rahoja kunnon pyörään, niin olisi kiva tietää olisiko
> siitä oleellista apua, että vaihtaa takarattaat/pakan/whatever ja ketjut,
> niin että pienin olisi 11-piikkinen (eli suhde olisi 42/11)? Lähinnä
> ?/hyöty-suhdetta haeskelen. Siis eroaako 42/14 käytännössä
> 42/11-yhdistelmästä vai pitäisikö olla 44/11? Pyörä on sinänsä minulle ihan
> passeli, eikä ole mitään tarvetta vaihtaa (paitsi tulevaisuudessa ostaa
> lisäksi oikea maantiepyörä ja allokoida pyörät käytön mukaan).

Kyllä tuo 20% lisää nopeutta samalla kadenssilla on ihan käytännössä
tuntuva lisä. Tuskin vaihto taloudellisesti kannattaa, jos lasket
nopeammalla ajolla säästyneelle ajalle tuntipalkkaa, mutta pyöräilyn
hauskuuden tunnun lisääntyminen saattaa hyvinkin olla sen rahan väärtti.


Hannu Koskenvaara

[P Mäki]

> Kyllä tuo 20% lisää nopeutta samalla kadenssilla on ihan käytännössä
> tuntuva lisä.

Eli (hypoteettisestä) 30:stä vauhti nousisi 36:een samalla polkemisella
(kadenssilla, siis vissiin)? Puhumattakaan, että rasitus nousisi, syke
kasvaisi, läskit lähtisivät - saisi syödä enemmän.

> Tuskin vaihto taloudellisesti kannattaa, jos lasket
> nopeammalla ajolla säästyneelle ajalle tuntipalkkaa

Heh. No jos lasken samassa ajassa kertyneelle matkalle kilometrikorvauksia,
niin ehkä siitä voisi jokin laskennallinen euro kertyä. Jos ajan viikossa
150 kilometrin sijaan 180 kilometriä, niin 30:ltä kilometriltä voisin ottaa
laskennallisen kilometrikorvauksen 38 senttiä/km (ensimmäiset 5000
kilometriä/vuosi), eli 11,4 euroa. Jos kautta on vielä jäljellä 15 viikkoa,
niin saisin 171 euroa laskennallista kilometrikorvausta. Vaikka ottaisi
huomioon, että pitäisin viiden viikon kesäloman pyöräilystä (tai lusmuilisin
vain 100 kilometriä viikossa), niin siltikin korvausta tulisi 114 euroa.
Ehkä se jo sitten kannattaa, riippuu vain nyt sitten siitä takarattaiden ja
ketjujen hinnasta...

> mutta pyöräilyn
> hauskuuden tunnun lisääntyminen saattaa hyvinkin olla sen rahan väärtti.

Niin, olihan siinä tämäkin pointti juu.

[JK]

"P Mäki" <***@welho.com> wrote in message
news:cbu75f$iuo$***@nyytiset.pp.htv.fi...
> Nyt kun vielä säästän rahoja kunnon pyörään, niin olisi kiva tietää
olisiko
> siitä oleellista apua, että vaihtaa takarattaat/pakan/whatever ja ketjut,
> niin että pienin olisi 11-piikkinen (eli suhde olisi 42/11)? Lähinnä
> ?/hyöty-suhdetta haeskelen. Siis eroaako 42/14 käytännössä
> 42/11-yhdistelmästä vai pitäisikö olla 44/11? Pyörä on sinänsä minulle
ihan
> passeli, eikä ole mitään tarvetta vaihtaa (paitsi tulevaisuudessa ostaa
> lisäksi oikea maantiepyörä ja allokoida pyörät käytön mukaan).

Siis oikeasti! Rupea ammattilaiseksi. Tuollaisella kondiksella kuin sinulla
on tienaa varmaan muutaman miljoonan (dollaria) vuodessa. Aina löytyy
luonnonlahjakkuuksia jotka treenaamatta pesevät kaiken maailman Lancet
(Lancehan antaa joka vuosi muutaman miljoonan syöpätutkimukseen).
Paikallisesta pyöräseurasta on hyvä aloittaa, sieltä saat apua oikeasti
tuohon "ongelmaasi".

[P Mäki]

> Siis oikeasti! Rupea ammattilaiseksi. Tuollaisella kondiksella kuin
sinulla
> on tienaa varmaan muutaman miljoonan (dollaria) vuodessa. Aina löytyy
> luonnonlahjakkuuksia jotka treenaamatta pesevät kaiken maailman Lancet
> (Lancehan antaa joka vuosi muutaman miljoonan syöpätutkimukseen).
> Paikallisesta pyöräseurasta on hyvä aloittaa, sieltä saat apua oikeasti
> tuohon "ongelmaasi".

Höps. Se, että voi parin kilometrin ajan ajaa yli 30 km/h, ei varmaankaan
tarkoita sitä, että pesee muuta kuin kainalokarvoja ja pari vastaantulevaa
mummoa. Kokeile ajaa 42/14-piikkisillä vaihteilla tasaista tietä slickseillä
tempotankohäkkyrällä hetken, niin ymmärrät mitä tarkoitan. Ja jos sattuu
tulemaan vähän viettävä myötämäki, niin johan siinä vauhti loppuu kesken.
Kyseessä ei ole kuin aika ajoin kohdalle sattuva huippuvauhdin piikki, jonka
haluaisi juuri tuolloin, eli *vääntää rautalangasta*
k-u-n-s-a-t-t-u-u-s-e-l-l-a-i-n-e-n-t-i-l-a-n-n-e-e-t-t-ä-v-ä-h-ä-n-l-i-s-ä-
ä-v-a-u-h-t-i-a-k-a-i-p-a-i-s-i-j-a-j-a-l-a-t-k-i-n-a-n-t-a-i-s-i-v-a-t-m-y-
ö-d-e-n-k-o-s-k-a-s-i-t-e-n-j-u-u-r-i-k-e-h-i-t-t-y-y.

[Juho Sundquist]

> Höps. Se, että voi parin kilometrin ajan ajaa yli 30 km/h, ei varmaankaan
> tarkoita sitä, että pesee muuta kuin kainalokarvoja ja pari vastaantulevaa
> mummoa. Kokeile ajaa 42/14-piikkisillä vaihteilla tasaista tietä
slickseillä
> tempotankohäkkyrällä hetken, niin ymmärrät mitä tarkoitan. Ja jos sattuu
> tulemaan vähän viettävä myötämäki, niin johan siinä vauhti loppuu kesken.
> Kyseessä ei ole kuin aika ajoin kohdalle sattuva huippuvauhdin piikki,
jonka
> haluaisi juuri tuolloin, eli *vääntää rautalangasta*
>
k-u-n-s-a-t-t-u-u-s-e-l-l-a-i-n-e-n-t-i-l-a-n-n-e-e-t-t-ä-v-ä-h-ä-n-l-i-s-ä-
>
ä-v-a-u-h-t-i-a-k-a-i-p-a-i-s-i-j-a-j-a-l-a-t-k-i-n-a-n-t-a-i-s-i-v-a-t-m-y-
> ö-d-e-n-k-o-s-k-a-s-i-t-e-n-j-u-u-r-i-k-e-h-i-t-t-y-y.

P Mäki vei jalat suustani, hyvä että jollain muulla on sama ongelma.
Puuttellisilla välityksillä ajaminen tuntuu vähän samalta kuin jos ajaisi
autolla moottoritiellä ja olisi vain kolme pienintä vaihdetta käytössä. Ei
liian suuret kierrosluvut ole hyvästä autolla eikä pyörälläkään.

Juho

[Timo Salmi]

Juho Sundquist <***@cc.hut.fi> wrote:
> Puuttellisilla välityksillä ajaminen tuntuu vähän samalta kuin jos ajaisi
> autolla moottoritiellä ja olisi vain kolme pienintä vaihdetta käytössä. Ei

Kuten on jo todettu, sellainen systeemi kannattaa hankkia, joka
sopii ja miellyttää itseään. Ei siinä mitään. Tuo asiahan on jo
saatu selvitettyä ja keskusteltua yhteisymmärrykseen.

> liian suuret kierrosluvut ole hyvästä autolla eikä pyörälläkään.

Mutta tässä, jos hieman nyt saivarrellaan, jälkimmäinen puolisko
ontuu. Auton ymmärtää. Mutta kukahan meistä ihan oikeasti pystyisi
pyörällä jotenkin (ja missä mielessä) haitallisen suuriin
kierroslukuihin?

All the best, Timo

--
Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
mailto:***@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FIN-65101, Finland
Timo's Finnish bike page: http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html

[Ilari]

> Juho Sundquist <***@cc.hut.fi> wrote:
>> Puuttellisilla välityksillä ajaminen tuntuu vähän samalta kuin jos
>> ajaisi autolla moottoritiellä ja olisi vain kolme pienintä vaihdetta
>> käytössä. Ei
>> liian suuret kierrosluvut ole hyvästä autolla eikä pyörälläkään.

Autossakin pitää olla kuitenkin tarpeeksi kierroksia että voitelu pelaa.
Myös jalat pitää liikkua tarpeeksi vauhdilla että nesteet kiertää ja voitelu
pelaa.
Itseasiassa auton moottori kyllä tykkää hieman reilummista kierroksista,
pitkäaikaisestikin (ei tietenkään liikaa), mutta bensankulutuksen ja äänen
takia
on ylivaihteita.
Auton moottorikin kuluu vain silloin kun öljykalvo (öljynpaine liittyy
tähän)
on riittämätön ja metalli osuu metalliin.
Jos kerran haluaa jotain yhtäläisyyksiä hakea.

[Jerk]

P Mäki wrote:


> Nyt kun vielä säästän rahoja kunnon pyörään, niin olisi kiva tietää olisiko
> siitä oleellista apua, että vaihtaa takarattaat/pakan/whatever ja ketjut,
> niin että pienin olisi 11-piikkinen (eli suhde olisi 42/11)? Lähinnä
> ?/hyöty-suhdetta haeskelen. Siis eroaako 42/14 käytännössä
> 42/11-yhdistelmästä vai pitäisikö olla 44/11? Pyörä on sinänsä minulle ihan
> passeli, eikä ole mitään tarvetta vaihtaa (paitsi tulevaisuudessa ostaa
> lisäksi oikea maantiepyörä ja allokoida pyörät käytön mukaan).
>

Sheldonilla on erinomainen laskuri, jolla tuota voi pähkäillä
http://www.sheldonbrown.com/gears/

Sen perusteella väittäisin, että takana 14>11 vaihto tuo huomattavasti
paremman tuloksen kuin 42>44 vaihto edessä.

[P Mäki]

> Sheldonilla on erinomainen laskuri, jolla tuota voi pähkäillä
> http://www.sheldonbrown.com/gears/
>
> Sen perusteella väittäisin, että takana 14>11 vaihto tuo huomattavasti
> paremman tuloksen kuin 42>44 vaihto edessä.

Kiitti. Okei vaikka, tuollaisen multifunktiolaskurin käyttöä ei tällainen
tavallinen humanisti osaa, sain silti kuin sainkin ympättyä lukuja 42, 44,
14 ja 11 sopiviin koloihin ja saitti palautti jotain "gain ratioksi"
kutsumaansa seuraavaan tapaan:

42/14 = 5,8
44/14 = 6,1
42/11 = 7,4
44/11 = 7,8

Eli jos peruskoulumatikalla lähden tuota purkamaan, niin hyppäys 5,8:sta
7,4:ään on suurin (1,6) yhdellä siirrolla (takarataspakka) saatava hyöty.
Tuo 7,8:n 0,4 ei juurikaan tunnu suuren suurelta lisältä tuplatöineen (20 %
kokonaishyödystä 50 %:n vaivalla). Eteen ei juurikaan kannata pelkästään
irvistellä lisää hampaita, 0,3-whateverunittia tuntuu liian vähäiseltä.

Sitten kun vielä tietäisi, mihin fillariliikkeeseen suunnistaisi...

[Jerk]

P Mäki wrote:

>>Sheldonilla on erinomainen laskuri, jolla tuota voi pähkäillä
>>http://www.sheldonbrown.com/gears/
>>
>>Sen perusteella väittäisin, että takana 14>11 vaihto tuo huomattavasti
>>paremman tuloksen kuin 42>44 vaihto edessä.
>
>
> Kiitti. Okei vaikka, tuollaisen multifunktiolaskurin käyttöä ei tällainen
> tavallinen humanisti osaa, sain silti kuin sainkin ympättyä lukuja 42, 44,
> 14 ja 11 sopiviin koloihin ja saitti palautti jotain "gain ratioksi"

Gain ration tilalle voi valita vaikka kadenssilla 80 saavutettavan
nopeuden (***@80rpm) tai yhdellä poljinkierroksella edettävän
matkan(Meters Developement) jos se helpottaa asian ymmärtämistä tai
suhteuttamista. Tosin saatavien lukujen väliset suhteet lienevät
käytettävästä yksiköstä riippumattomia.

> kutsumaansa seuraavaan tapaan:
>
> 42/14 = 5,8
> 44/14 = 6,1
> 42/11 = 7,4
> 44/11 = 7,8
>
> Eli jos peruskoulumatikalla lähden tuota purkamaan, niin hyppäys 5,8:sta
> 7,4:ään on suurin (1,6) yhdellä siirrolla (takarataspakka) saatava hyöty.
> Tuo 7,8:n 0,4 ei juurikaan tunnu suuren suurelta lisältä tuplatöineen (20 %
> kokonaishyödystä 50 %:n vaivalla). Eteen ei juurikaan kannata pelkästään
> irvistellä lisää hampaita, 0,3-whateverunittia tuntuu liian vähäiseltä.
>
Totesimme siis saman asian. Tuo laskuri on myös mielenkiintoinen jos
siihen laittaa omien etulehtien ja takapakan koot ja katsoo tuloksista
miten välitykset jakautuvat. Esim. '27-vaihteisen' fillarin välityksiä
vertaillessa tulee siihen tulokseen että sitä pitäisi kutsua ennemminkin
15-vaihteiseksi.

> Sitten kun vielä tietäisi, mihin fillariliikkeeseen suunnistaisi...

Jos ostaoslistalla ei ole muuta kuin takapakka, niin lähimpään.
>
>

[Juho Sundquist]

> Kiitti. Okei vaikka, tuollaisen multifunktiolaskurin käyttöä ei tällainen
> tavallinen humanisti osaa, sain silti kuin sainkin ympättyä lukuja 42, 44,
> 14 ja 11 sopiviin koloihin ja saitti palautti jotain "gain ratioksi"
> kutsumaansa seuraavaan tapaan:
>
> 42/14 = 5,8
> 44/14 = 6,1
> 42/11 = 7,4
> 44/11 = 7,8

Minä ainakin käytin tässä ketjussa aiemmin ollutta kaavaa

v = e/t * D

v = nopeus
e = eturattaan hampaiden lukumäärä
t = takarattaan hampaiden lukumäärä
D = vakio

Toisin sanoen tietyllä poljinnopeudella saatava nopeus on suoraan
verrannollinen eturattaan ja takarattaan hampaiden lukumäärän suhteeseen.
42/14 välityksellä tämä suhde on 3,00.

Seuraavassa nopeuden lisäys prosentteina eri yhdistelmillä:

42/11 = 27,3%
42/12 = 16,7%
44/14 = 4,8%
44/12 = 22,2%
44/11 = 33,3%
48/14 = 14,2%
(tai miten olisi 53/11 = 60,6%)


Vaihtamalla taakse 11-pakka, saa siis melko suuren hyödyn. Näitä ei
kuitenkaan liikkeissä juuri ole. Vaihtamalla taakse 12-pakka saa melkein
yhtä suuren hyödyn.

> Sitten kun vielä tietäisi, mihin fillariliikkeeseen suunnistaisi...

Joo, kun löydät niin kerro mullekin. Mulla oli ongelmana, että pyörässäni ei
ole kasetti vaan vapaaratas ja näitä jälkimmäisiä ei löydy juuri mistään.
Näin ollen joudun ehkä vaihtamaan eturattaan 48-hampaiseen, josta saatava
hyöty tosin on vain 14,2%.

Juho